Kokemuksiani faniudesta - In real life

Toinen toivepostaus toteutukoon nyt! Eli siis, minua pyydettiin kirjoittamaan kokemuksiani faniudesta. Faniudesta olen jo postauksen tänne, mutta tällä kertaa tarkastelen asiaa in real life eli täällä oikeassa elämässä. Tein tämän postauksen hieman haastattelumuotoon, koska tekstistä tulisi hieman sekava muuten.

Tässä vaiheessa muuten kiitän hirveästi kaikkia kirjoitusten aiheita ehdottaneille! Ehdotuksia saa yhä esittää tänne tai ihan vieraskirjaankin. <3

Mitä mieltä vanhempasi ovat Ginga-fanituksestani?
- Kumpikin ovat siitä iloisia, koska tietävät, mitä tämä sarja minulle merkitsee. He muistelevatkin usein lapsuuttani, jossa usein leikin Hopeanuolta katsoessani vanhoja VHS kasetteja mummolani nauhureista. Ottaessani Hopeanuoli tatuoinnin, isäni (joka vihaa tatuointeja) hyväksyi sen, vaikkei sitä myönnäkään suoranaisesti. Ainut asia, mistä vanhempani vähän suuttuivat minulle, oli ison Weed pehmolelun ostaminen, koska se maksoi useamman satasen, eikä isäni vieläkään ymmärrä niiden keräilyarvoa. Hän välillä hieman piruileekin asiasta minulle, mutta hänelle lupasin, etten enää mitään noin kallista osta (paitsi ehkä joskus sen lautapelin :D).

Siskolleni asia on ok ja hänkin pitää Gingasta. Hän on itse asiassa innostunut katsomaan niin GNG kuin GDW animeita, mutta mangoja hän ei lue. 

Entäpä poikaystäväsi?
- Poikaystävä on iloinen asiasta, vaikka välillä ihmetteleekin kalliita pehmo-ostoksiani. Hän tosin taitaakin olla Antun lisäksi ainut, joka ymmärtää Ginga-oheistuotteiden suuren arvon. Poikaystäväni on innostunut lukemaan mangojani ja hän itse asiassa itsekin pitää animesta.

Entä ystäväsi?
- Lähimmät ystäväni pitävät kaikki Gingasta. Anttu taitaakin olla ainut, joka keräilee Gingaa, mutta eräs toinenkin ystäväni kerää suomennettuja mangoja. Muut kaverini sen sijaan ainoastaan katselevat animeita ja heidän kanssa välillä Hopeanuolesta puhummekin. Erään kaverini kanssa kirjoitamme myös Gingan inspiroimana erästä tarinaa, joka tosin nyt on kiireiden takia jäänyt syrjään. Osa kavereistani jopa kyselee heille epäselviä asioita Gingasta, joihin vastailen mielelläni. Mikään yleinen puheenaihe Ginga ei kuitenkaan kaveripiirissäni ole Anttua lukuunottamatta.

Ketkä kaikki tietävät Ginga-fanituksestasi?
- Perheeni ja ystävieni lisäksi muutama sukulainen äitini puolelta, joiden ansiosta itse asiassa tutustuin Gingaan aikanani. Myöskin pari nykyistä koulukaveria tietää faniudestani, mutteivät tiedä keräilystäni. En myöskään mainosta faniuttani ympäri kyliä, ellei asiasta tule jotain puhetta. Esimerkiksi työkaverini eivät tiedä faniudestani mitään.

Häpeätkö faniuttasi muiden läsnäollessa?
- En tietenkään! 

Kuinka moni tuttusi lukee blogiasi tai tietää siitä?
- Vanhempani, poikaystäväni ja siskoni tietävät kummastakin blogistani. Kaveripiiristäni bloggailustani tietää ainoastaan kaksi ihmistä: Anttu ja eräs toinen. Muille en asiasta ole kertonut, koska.. Noh, en vain ole. Blogejani mainostelen kaikkialla muualla paitsi henkilökohtaisella Facebook sivullani. Olen päättänyt pitää nettiasiani ihan vain omana ja parin kaverin tietona. Jos joku tuttuni löytää blogini, löytäkööt. Luettavaksihan nämä olen nettiin pistänytkin ;)

Oletko koskaan saanut fanituksestasi ilkeitä kommentteja?
- En ole, ainakaan en muista sellaista. Ja ihan hyvä niin :)

Mitä mieltä kaverisi ovat keräilystäsi?
- Hyvillä mielin ovat sen ottaneet. He haluavatkin usein luokseni tullessaan katsella kokoelmani esineitä ja kerron niistä heille mielelläni. Antun kanssa keskustelemme keräilystä aika usein ja kerromme toisillemme uusimmista ostoksistamme.

Tässäpä olisi tämä postaus tällä erää. Jos jotain oleellista jäi kertomatta, kysykää ihmeessä ^^

Minä gingahahmona

Tällaista postausta pyydeltiin minulta ja innostuin siitä sen verran, että pakkohan se oli toteuttaa. Aiheena siis minä gingahahmona eli millainen koira itse olisin Ginga-saagassa, millaisen osan tahtoisin tarinaan itselleni, olenko hyvis vai pahis jne.

Jo kauan sitten päästyäni foorumiroolipelauksen makuun, keksin itselleni alteregon eli ns. toisen persoonan itselleni. Moni muukin oli tuohon aikaan kehitellyt netti minälleen alterin, useimmiten törmäsin koiraeläimiin. Oma alterini on vaihdellut moneen otteeseen aina Ginin kopiosta Rigelin kaltaiseen hahmoon, jonka keksin ennen kuin Orionia oli edes alettu kirjoittaa. Oli siis hauskaa törmätä tismalleen samanlaiseen hahmoon kuin alterini, joka eroaa Rigelistä ainoastaan siten, että alterillani on kaulapanta ja se on narttu. Alteristani en ole nettiin julkaissut oikeastaan yhtään kuvaa, ellei lasketa joitakin vanhoja Antun piirtämiä kuvia. Alterini on pysynyt oikeastaan samana jo useamman vuoden, ainut mitä siihen olen lisännyt on piikkikaulapanta. Hahmolla oli joskus kogamainen harjaskin, mutta luovuin siitä aikanaan, koska se muistutti mielestäni liikaa erästä toista roolipelihahmoa. Toisaalta, hahmon ulkonäkö oli sen verran yksinkertainen, että tuskinpa moisesta olisi mitään älämölöä syntynyt, vaikka kuvia alteristani olisinkin julkaissut.

..Mutta pitemmittä puheitta, tässäpä olisi alterini esittely, olkaa hyvä! Kuvapohja on muuten sitten jälleen Gingasitestä, jonka olen vain muokannut alkeellisilla muokkaustaidoillani.. Älkää naurako.

Hahmoni sijoittuu aikaan ennen Orionia, joten en siksi ole sen ajan hahmoja tähän esittelyyn huomioinut. Cobyrightit hahmoon ovat sataprosenttisesti minun alkaen ulkonäöstä muuhun selostukseen.

Nimi: Satanica
Ikä: Koirien iässä 2 vuotias
Sukupuoli: Narttu
Lauma: Ou
Asema laumassa: Johtajan tytär
Vanhemmat: Weed ja tuntematon naaras (ei Koyuki)
Sisarukset: -
Rotu: Sekarotuinen. Akitaa, kishua ja siperian huskya.

Yksityiskohtia ulkonäöstä: Piikit kaulapannassa ovat pidemmät kuin kuvassa, luonnossa n. 5cm pitkiä. Neonpinkit silmät.

Muuta: - Hahmo on hyvis, mutta lähtenyt omille teilleen. Kuuluu silti yhä Oun joukkoihin, vaikkakaan ei lauman mukana liiku.
- Satanica viettää aikaa mielellään yksinään, mutta hänellä on mukanaan pieni joukkio, jonka kanssa liikuskelee ympäri Japanin erämaita.
- Vaikka Satanica on naaras, se on hyvä taistelemaan, eikä pelkää naarmuja tai haavoja. Hänet aliarvioidaan usein sukupuolensa takia.
- Vaikka Satanica on Weedin tytär, hän ei kuuluta asiaa joka paikkaan, paitsi kysyttäessä. Hän ei siis käytä arvovaltaansa hyväkseen, vaikka periaatteessa siihen hänellä olisi mahdollisuus. Hän haluaa olla tasavertainen kaikkien kanssa, eikä pistää itseään muiden yläpuolelle.
- Satanica on saanut hyvän taistelukoulutuksen Jeromelta sekä isältään Weediltä, joka toisinaan on turhan suojelevainen tytärtään kohtaan.
- Satanica ajattelee enemmän järjellä kuin tunteella, vaikka yleensä toimiikin tunteidensa mukaan. Hän eroaa myöskin isänsä luonteesta siten, ettei tahdo olla esillä ja päättää asioista, vaan hän pysyttelee mieluummin taka-alalla.

Jos hahmo ei olisikaan sukua Weedille, missä roolissa se olisi? Olisiko se GNG:ssä vai GDW:ssä?: GNG:ssä täydentämässä Crossin naispoweria. Se liittyisi laumaan Mossin lauman mukana ja toimisi Mossin oikeana kätenä ja Jaguarin henkivartijana, vaikka narttu ja nuori onkin. Hahmo olisi hauska nähdä taistelemassa Sniperiä ja Hyenaa vastaan ja vakoilemassa Beniä ja muita. ..Ehkäpä törkeästi lykkäisin hahmon Ginin vaimokkeeksi, mutta miksikään rakkaustarinaksi en GNG:tä missään nimessä muuttaisi. Hahmo lähinnä ystävystyisi Ginin kanssa, muttei kuitenkaan roikkuisi tässä kiinni. Toisaalta hahmo olisi hauska nähdä Crossin ns. taisteluparina näyttämässä miehille mistä kana kusee. Hahmo olisi siis tärkeässä osassa GNG:tä. Susiosassa hahmo oppisi Retsu Genmu Battougan ja näin ollen joutuisi taisteluun Retsugaa vastaan.

Hahmon menneisyys ennen Mossin laumaan liittymistä: Tätä en edes ole miettinyt. Varmaankin kotikoirana jollakin 80-luvun rockgoottitytöllä (kehkeh), joka teki dramaattisen itsemurhan ja tämän jälkeen koira lähtikin omille teilleen päätyen Sumuvuoren Mossin alueelle. Satanica olisi saanut vaikka jonkun koulutuksen, jospa sillä olisi ihan kevyen sarjan taistelukoiratausta, kuten Yamatolla konsanaan. Siellä se varmaan taistelisi Jaguaria vastaan alueen rajan ylittämisen takia, voittaisi ja saisi sitä kautta pisteitä Mossilta.

Hahmon osa GDW:ssä: Weedin äitinä (ja nyt unohdetaan Sakura), joka kuolee puolustaessaan poikaansa Hougenilta, jossain isommassa rytäkässä. Sen jälkeen häntä muisteltaisiinkin jatkuvasti GDW animessa, joka perkeleen käänteessä ja taitteessa.. No juu ehkei kuitenkaan.

Mites sitten neonpinkit silmät? Eivät kuitenkaan ole ihan luonnollisimmasta päästä: Kuinka moni koira osaa tosielämässä Zetsu Tenrou Battougan? Ei kukaan. Joten hilijaa siinä :D

Antun muokkaama versio alteristani "animessa" :)

Tässäpä tämä sitten olisi. Mitäs pidätte? ^^

Apuva, apuva, täällä huutaa Satanica!

Nyt on kuulkaas sillä tavalla, että Satanica-täti on yrittänyt useamman viikon ajan pohdiskella kivoja kirjoitusaiheita teidän luettavaksenne tänne blogiin. Olen pitänyt pientä vihkoa, johon olen pohdiskellut sopivia aiheita, mutta nyt on sellainen juttu, että mielikuvitukseni alkaa tehdä tepposiaan, enkä ole hetkeen keksinyt mitään uutta kirjoitettavaa, lukuunottamatta rutiininomaisia arviointejani mangoista - tarvitsen siis kipeästi apuanne!

Haluaisin kuulla teidän ehdotuksianne hyviksi postausaiheiksi. Kirjoittakaa hyviä postausaiheita tuonne alle, niin nappaan niistä itselleni ideoita. Aiheet saavat liittyä niin oheistuotteisiin, Ginga-sarjoihin (GNG,GDW,GDW:O), Takahashin muut sarjat.. Ihan mihin vain, kunhan pysyvät Ginga-aiheisina. Arviointeja teen mangoista ihan säännöllisesti, joten niitä ei tarvitse ehdotella.

Mitään aikarajoitusta en tähän anna, koska aiheita saa ehdotella, kun niitä keksii - tämä ei myöskään ole kilpailu. Kysymys kuuluu siis, mitä te haluaisitte minun kirjoittavan tänne blogiin?

Muistakaa kuitenkin ennen ehdotustanne varmistaa, olenko jo aiheesta postauksen tehnyt. Vanhat kirjoitelmat voi selata halutessaan/jaksaessaan läpi oikealla olevasta blogiarkistosta.

Kiitän jo etukäteen, kaikki ideat ovat tervetulleita! <3

Koirarotujen aatelistoa

On ollut jo pidemmän aikaa keskustelua siitä, mitä koirarotuja Ginga-sarjoissa on. On kiistelty siitä, halveksuuko Takahashi sensei luppakorvaisia koiria narttujen lisäksi ja mitkä asiat ovat hänen rotuvalintojensa takana. Muistikuvieni mukaan katselin Youtubesta sensein viime Suomen vierailulta haastattelua, jossa Takahashilta kysyttiin hahmojen luomisprosessista. Mies vastasi siihen, että hän ensin luo hahmon luonteen, jonka jälkeen hän ottaa koirarotukirjan kauniiseen käteensä ja valitsee hahmon rodun sen perusteella, mitä hahmon luonne vastaa eniten. Mielestäni tällaista valintaprosessia ei voida nimittää mitenkään luppakorvaisia koiria halveksuvasti, vaikka toki itsekin vielä ihmettelen hieman sitä, miksi esimerkiksi GNG:ssä ei niin paljon luppakorvaisia koiria ole - mutta vastapainoksi niitä on GDW:ssä hyvin paljon.

On ollut keskustelua myös siitä, miksi luppakorvaisia koiria ei esiinny kovin usein pahiksen roolissa (ja nyt puhutaan siis kultaisennoutajan tapaisista luppakorvista). Oma mielipiteeni asiaan on se, että minusta oli tosi outoa nähdä Buruge pahishahmona GDW:ssä, sillä en eläissäni ole törmännyt vihamieliseen tai aggressiiviseen luppakorvaiseen koiraan - toki poikkeuksiakin on. Etenkin kun tiedän, miten Takahashi hahmojensa rodun valitsee, en pidä asiaa niin kauheana - onhan senseillä itsellään ollut luppakorvainen koira. Miksi sitten pystykorvaisia koiria nähdään Gingassa niin usein? Luulen syyn olevan se, että pystykorvaiset koirat ovat yleensä rohkeampia ja aggressiivisempia kuin luppakorvaiset, ehkäpä ne ovat myös jollakin tapaa uskottavampia pää- ja pahishahmoja kuin luppakorvat. 

Mutta postaukseni tarkoituksena ei ollut mennä pohtimaan tätä väiteltyä asiaa, vaan pikemminkin hieman kaivautumaan syvemmälle hahmojen rotuihin: miltä koirat näyttäisivät in real life. On hauskaa katsella eri koirarotujen kuvia netistä ja vertailla niitä Ginga hahmoihin. Mielestäni Takahashi ja animoijat ovat erityisen hyvin onnistuneet piirtämään hahmot näyttämään rotujensa edustajilta. Ainut pieni kysymysmerkki on vain se, että osa hahmoista ei ole metsästyskoiriksi sopivia. Toisaalta, olisi todella tylsää seurata sarjaa, jossa kaikki hahmot olisivat vain metsästyskoiria. Tällöin myös rotuja olisi suppeammin ja se olisi todella harmillista.

Koska suosikki koirarotuni on akita, aloitetaan siitä. Muistutan vielä, että koirien kuvia en omista! En myöskään ole koiraasiantuntija, joten älkää ihmetelkö, jos jokin tieto ei aivan paikkansa pidä. Valitettavasti kaikkia koirarotuja en tähän postaukseen mitenkään pysty mahduttamaan, mutta otan esille hieman vieraampia rotuja meille suomalaisille.

Mahtaisikohan kuvassa olla Gin in real life?

Akitat ovat Gingassa pääroolissa, eikä ihmekään, sillä ne ovat tunnetusti luonteeltaan rauhallisia, itsenäisiä koiria. Tietolähteet kuitenkin sanovat, että akitaa on vaikea hallita sen tulistuessa ja se tuppaa dominoimaan muita koiria. Akita ei myöskään ole kovin miellyttämisen haluinen koira. Pitänee ehkä Ginga-maailmassa sinänsä paikkansa, sillä ovathan akitat sarjassa yleensä johtajan asemassa ja esimerkiksi Weed ja Gin toimivat juuri niin kuin itse ajattelevat.

Cross, oletko se sinä?

Salukeja Gingassa ei taidakaan olla Crossin lisäksi muita ollakaan. Kuvasta huomaa hyvin, miten paljon koira muistuttaa Crossia. Tietolähteiden mukaan salukit ovat hieman varautuneita ja vanhemmiten niistä tulee rauhallisia ja huomaamattomia mikä kuvaa mielestäni aika ostuvasti Crossia. Kuten akitat, salukit olivat minulle täysin tuntematon rotu ennen Gingaan tutustumista. 

En menisi vannomaan, että kuvassa olisi taistelukoirien maailman mestari, Benizakura..

Nähtyäni ensimmäisen kerran kuvan tosa-koirasta, yllätyin, miten pieni se todellisuudessa on, eikä mielestäni vastaa ollenkaan mielikuvaa isosta ja lihaksikkaasta taistelukoirasta. Luonnekuvaus sanoo tosan olevan rohkea, peloton, itsevarma ja erittäin älykäs ja mielestäni nämä kuvaavat erityisen hyvin esimerkiksi Benizakuraa ja Musashia. Kuvaukset kertovat tosan olevan myös toisinaan aggressiivinen muita koiria kohtaa, mikä mielestäni kertoo hieman taistelukoiran luonteesta. 

Kuvassa on selvästikin Sasuke.

Sasukea luulin pitkään akitaksi, mutta saatuani siitä lisää tietoa, hahmo osoittautuikin shibaksi, 37-42 säkäkorkuiseksi ruipeloksi. Tällaisen koiran voisin hyvinkin ottaa itselleni joskus, sillä kuten Sasuke, shibat ovat innokkaita ja älykkäitä. Koira on myöskin erityisen siisti luonnostaan, joten kelpaisi minulle vallan mainiosti.

Tämän weimarinseisoja ei voi olla kukaan muu kuin Hyena.

Hyenan rotua on monesti mietitty ja pohdiskeltu. Sitä on luultu sekarotuiseksi ja vaikka miksi, mutta muistaakseni Meteor Ginin haastattelussa Takahashi kertoi Hyenan olevan weimarinseisoja. Koira suhtautuu vieraisiin pidättäytyvästi, ja osa koirista ovat muutenkin perusluonteeltaan hiljaisempia. Rotu sopii mielestäni Hyenalle mainiosti, vaikkakin rodun kuvauksessa sanotaan koiran olevan toisinaan hieman dominoiva.

Akatora?

Viimeiseksi koiraroduksi postaukseeni valitsin kai-kenin, kaikoiran. Tiikeriveljekset ja heidän jälkeläisensä ovat tätä rotua. Vaikka kuvassa olevalla koiralla on hieman punertavia osia kehossaan, en niitä ihan raidoiksi menisi sanomaan. En voinut millään joskus aikanaan uskoa, että kai-ken näyttää tuollaiselta oikeasti. Kuvittelin sen aina olevan selvästi raidallinen, koska animessa tiikeriveljekset olivat sellaisia. Yhdennäköisyyden alkuperäisen ulkonäön huomaa kuitenkin aika hyvin GNG mangan alkuosista. Kai-ken on poikkeuksellisen rohkea ja hyväkuntoinen - ei siis olla turhaan päivitelty tiikeriveljesten pelottomuutta. Kait ovat myös varautuneita ja hyvin ystävällisiä, mutta huonolla kasvatuksella koira voi olla aggressiivinen. 

Hienoja rotuja olisi ollut paljon lisääkin, mutta valitsin postaukseen ne kaikista erikoisimmat. Siksi esimerkiksi Akamen rotu kishu jäi laskuista pois, toki voin halutessanne tehdä toisen postauksen, jossa on lisää Gingassa esiintyviä koirarotuja. Lisää koiraroduista kannattaa lukea suomennetuista GNG-mangoista. Niissä on tietoa roduista todella laajasti. 

Mikä on muuten teidän suosikkirotunne ja kuvaavatko rotujen luonteet mielestänne hyvin Gingassa esiintyviä hahmoja? Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että Takahashi on valinnut hyvät rodut sarjoihinsa.

Pohdintaa tekijänoikeuksista

Tekijänoikeuslait, tutummin cobycattaily on tullut minulle tutuksi erityisesti taidepiireissä. Itse olen törmännyt useaan cobycat rikkomukseen koko ajan netin koiraroolipelien ja Ginga sivustoilla pyöriessäni. Tekstini käsittelee tällä kertaa siis sitä, mitä asioita itse lasken tekijänoikeusrikokseksi ja mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa.  En ole tosiaankaan mikään tekijänoikeuksien tiedemies, joten älkää lukeko tekstiä turhan vakavasti. Tekstissä esitetyt väitteet eivät ole välttämättä mitään faktoja, vaan lähinnä pohdin sitä, mikä omasta mielestäni on tekijänoikeusrikos ja mikä taas ei.

Kuten kaikki varmasti tietävät, musiikin lataaminen netistä ja sen levittäminen on laitonta. Samalla tavalla on laitonta varastaa kuvia toisten sivuilta omien sivujensa käyttöön tai väittää jonkun taitelijan tekemää kuvaa omakseen, vaikka todellisuudessa se kuuluu jollekin toiselle. Itsekin olen tullut haukutuksi cobycatiksi "kopioituani" erään roolipelin idean - tämä tosiaan oli joskus 6-10 vuotta sitten, kun vielä en näistä asioista mitään tajunnut.

Otin tämän aiheen esille siksi, että minusta on ihan hyvä puhua tekijänoikeuksista, sillä monelle uudelle internetin käyttäjälle se on aivan uusi ja tuntematon asia. Toivottavasti tekstistäni on jotakin apua ja toivon sen olevan pieni muistutus myös meille vanhoille internetin konkareille.

Minkä itse lasken kopioinniksi?

- Toisen ihmisen tekemän taideteoksen/musiikkikappaleen/tekstin väittämisen omakseen
- Selvästi toiselta sivulta kopioidun kuvan väittäminen omana
- Toisen tekstin kopioiminen/plagiointi ja sen väittäminen omakseen

Mitä EN laske kopioinniksi?

- Mallista piirtäminen (jokainen meistä on joskus piirtänyt mallista, eikö?)
- Kuvien/tekstin/musiikkikappaleen käyttäminen omilla sivuilla/videoissa/jne, kunhan alkuperäiset tekijät on mainittu tarkasti

Tässä vielä lopuksi pieniä pohtivia kysymyksiä meille kaikille. Miten itse vastaisit kysymyksiin? Itse olen näitä kysymyksiä pohtinut useampaan otteeseen törmätessäni tekijänoikeusasioihin. Haluan panottaa, että itsekin olen toiminut ristiriitaan kysymysteni kanssa, joten älkäähän vedelkö hernepalkokasveja nenäänne :)

- Onko eri asia piirtää mallista esimerkiksi Takahashin piirtämä kuva kuin jonkun netissä tunnetun piirtäjän kuva kertomatta sen olevan mallista?

- Onko oikein ottaa ottaa kuvia jostakin animesta tai skannata kuvia mangasta omille internet tai blogisivuilleen ja väittää omikseen, vaikka kuvat omistaa mangan/animen tekijät? 

- Onko oikein muokata animesta/mangasta/piirroksesta otettua kuvaa omin lupineen kysymättä alkuperäiseltä tekijältä lupaa?

- Saako artistien/bändien musiikkia käyttää videoteoksissaan kysymättä lupaa?

- Lasketaanko toisen kuvien/videoiden/tekstien käyttö laittomaksi, vaikka käyttäjä olisi lähteiden alkuperän kertonutkin, mutta ei ole kysynyt lupaa?

- Milloin tekijänoikeusrikkomuksista joutuu maksamaan korvauksia?

Wikipedia sanoo näin tekijänoikeusrikoksesta:

"Tekijänoikeusloukkaus tarkoittaa sitä, että tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa käytetään tavalla, joka rikkoo tekijänoikeuden haltijan yksinoikeuksia, kuten oikeutta valmistaa kappaleita teoksesta tai oikeutta saattaa näin valmistetut kappaleet yleisön saataville.

Suomessa yksityiseen tai läheisten ystävien ja perheenjäsenten käyttöön tulevan musiikin ja elokuvien kopiointi on laillista mikäli

1. kopiota tehdessä ei ole kierretty tehokasta teknistä suojausta
2. se tapahtuu läheisten kesken tai lähde on laillinen
3. kopiointi rajoittuu muutamaan kappaleeseen."

Tähän voisinkin muuten samalla sanoa, että täällä omassa blogissani käyttämät kuvani ovat peräisin Gingasiteltä, jossa kuvien ottaminen omaan käyttöön on sallittua ilmaisen kuvagallerian ansiosta. Muut kuvat ovat omaa käsialaani, ellei toisin mainita. Kaikki tekstit ovat itse kirjoittamiani ellei toisin mainita!

Arvostelussa: GDW osa 17 - Harhanäky

TEKSTI SISÄLTÄÄ SPOILEREITA SEURAAVISTA WEEDIN OSISTA, JOITA EI ANIMESSA OLLUT!!

Tämän osan ostin vähän myöhässä ilmestymispäivästä. Pahoittelen yllä olevan kuvan laatua, koska otin sen vähän huonossa valaistuksessa. 17 osassa oli muuten jälleen tuo 10 osan ripulinvärinen kansi, jota poikaystäväni kanssa naureskelimme, tosin jostain syystä tämä väri sopii ihan ok:sti kuvan teemaan. Kansikuvan hahmoilla on tosi kirkkaat värit, mistä iso plussa. Erityisesti Weed on hyvän värinen.

Esimerkkikuva hävinneistä repliikeistä. Todella epäselvä keskustelu, eikä kyllä jäänyt ainoaksi!

Kuten jotkut jo Shin Gaiden 2:sta lukiessaan huomasivat sen yhden penteleen ruudun, joka oli jäänyt suomentamatta, tässä Weedin uusimmassa osassa niitä oli vaikka kuinka monta ensimmäisessä luvussa. Minulta meni ihan kokonaan ohi tuo Tesshinin ja vanhimman keskustelu kohdassa, jossa vanhus aikoi hypätä kallionkielekkeeltä alas. Ihmettelin vähän myös sitä, että Weed jätti osan pennuista vanhimman hoiviin. Luvun viimeinen kuva, jossa vanhus pitelee yhtä pennuista selässään, on todella hellyyttävä, mutta että kogien hoiviin..

Ginin pakeneminen oli kivaa luettavaa. Olin melko varma, että Sniper joukkoineen saisi hänet kiinni, mutta onneksi ne rekkamiehet ottivat Ginin mukaansa ja lähtivät tätä kuljettamaan johonkin. Myöhemmin Sniper palasikin Ginin näköisen ruumiin kanssa Hougenin luo, mutta koska tiesin, että Sniper oli tappanut vain Giniä muistuttavan koiran, ei ollut huolta siitä, että legendamme kuolisi noin helposti. Saa nähdä, saammeko seuraavassa osassa tietoa siitä, miksi Sniper ei saanutkaan tapettua itse Giniä ja missä Gin on. Jännityksellä odotan :3 Pitääkin muuten nyt sanoa, että tämä osa antoi Hougenista erilaisen kuvan, kun tämä päätti lähteä joukkoineen raahaamaan "Ginin" ruumista ympäri maita ja mantuja. Törkeä tyyppi!

Moss huomasi, että Hougenin kätyreiden raahaama ruumis ei ollutkaan Hopeanuolen.

Tässä osassa pääsimme pitkästä aikaa tapaamaan Mossia, jonka Mel tapasi ilmeisesti puoliksi vahingossa. Vaikka körilään nimeä ei heti sanottu, tunnistin Mossin heti, kun tämä yllätti Melin syömästä ruokaansa. Animen perusteella olin koko ajan kuvitellut, että Jerome haki Mossin jostakin Shikokusta, mutta Moss olikin päätynyt lemmikkikoiraksi. Mielestäni Moss oli hyvin piirretty verrattuna GNG:hen, jossa tämä oli yllättävän pienikokoinen. Nyt Moss oli sellainen köriläs kuin se on aina kuvattu.

Lopussa päädyimmekin jälleen Weedin pariin. He törmäsivät kahteen Hougenin kätyriin, jotka Kyoshiro (muistaakseni?) uhkasi tapattaa, mutta Jerome esti tämän. En osannut odottaa, että seuraavassa osassa todennäköisesti tulemme näkemään kohtauksen, jossa Weed erottaa Jeromen laumasta. Päättelyni tein osan viimeisestä kuvasta, tästä:

Saa nähdä, mitä kohtaus tuo tullessaan. Animessahan Jerome niittasi Lectorin ja Thunderin, Sniperin oppipojat. Seuraavaa osaa odotan kyllä innolla, sillä tässä päästiin jälleen vauhtiin kohdissa, joita olen jo hyvän aikaa odotellut. Miten maltan odottaa taas kuukauden!?

Arvostelussa: Shin Gaiden 2

Otsikkopalkkiäänestyksen voitti tällä erää Gin & Kurojaki, joiden kuvat tulevat olemaan seuraavassa otsikkokuvakkeessa blogissa ja Tähdenlennon Facebook sivustolla. 

Shin Gaidenin toinen osa oli ilmestynyt kauppoihin odotettua aiemmin. Itse sain oopuksen käsiini vasta tänään ja lukaisin sen heti läpi. Kansikuva oli samanlainen kuin japanilainen versionsa, tosin itse olisin jättänyt tuon vasemman alakulman "Hopeanuoli" logon pois. Se tuntuu jotenkin ylimääräiseltä.

Tällä kertaa en kuvannut itseäni mangan kanssa, koska olen ollut kipeänä, enkä siis kovin edustavan näköinen. Kehkeh.

KARADAKI TOMON

Oli kivaa lukea tarinaa vaihteeksi jostakin muusta kuin tutusta hahmosta. En tiennytkään ennen suomennosta tarinan liittyvän Oun sotureihin, vaan kuvittelin sen aina olevan joku random tarina. Kuvalukemalla tarina oli japanilaisessa versiossa todella boring ja pelkäsin pettyväni tarinaan, mutta kyllähän tämä aikas mainio oli. Hauskaa, että päähenkilönä oli luppakorvainen koira ja tuntuu, että Takahashi on nyt panostanut enemmän erirotuisten koirien laittamiseen tarinoihinsa, kun pystykorvat tuppaavat viemään kaiken kunnian. 

Kokonaisuudessaan tarina oli hyvin opettava. Se näytti, että nykypäivän nuorisolla on aivan hukassa käytöstavat, eivätkä he oikein osaa arvostaa vanhempien tekemiä urotekoja. Tarinassa oli Toshi niminen koira, jonka päänaukominen Tomonille oli todella rasittavaa. Tarinassa huomasi myös, miten nopeasti ihmiset reagoivat varastettuun ruokaan, kuten kanaan, jonka lauman nuorukainen Toshi oli varastanut. Asiaa sitten selviteltiin aikansa, kunnes lopulta Tomon itse joutui vaaraan. Tarina päättyi hyvin Toshin tajuttua tehneenä väärin ja pelasti Tomonin hengen ihmisiltä. Tarinassa oli myös metsästyskoiria, jotka suojelivat Tomonia myöskin. Hauskaa nähdä villi- ja metsästyskoirien kohtaamisia. 

..Se pieni pystykorvan pentu oli muuten tooodella suloinen, tosin ehkä kliseistä, että tuollaisella Toshin kaltaisella esittäjällä on nuorempia pompotettavanaan.

BENIZAKURA

Benizakuran lapsuudentarinaa olisi ollut kiinnostavaa lukea useamman osan verran. Tarina oli hyvä, mutta odotin enemmän perehtymistä taistelukoiramestarimme koulutukseen, koska mielestäni tarina näytti keskittyvän vain Benizakuran kasvamiseen. Olisin myös halunnut nähdä kohdan, jossa nuoret taistelukorvat purevat Benizakuran korvat irti ja moni muukin tieto olisi ollut hauska lukea. Benizakura ei ole koskaan oikein mikään suosikkihahmoni ollut, mutta tämä tarina teki siitä silmissäni vieläkin kiinnostavamman. Harmi, jos Takahashi ei julkaise tarinoita lisää hahmosta. 

Nuori Benizakura oli oikein suloinen, ehkä liiankin suloinen olemaan uskottava ja pelottava taistelukoira. Vaikka tarinasta pidinkin todella paljon, minua jäi hieman ärsyttämään Ginga Densetsu Rikissä oleva " pienestä ja heikosta pennusta kasvoi suuri ja vahva koira" teema, mutta toisaalta olisi ärsyttänyt sekin, jos Benizakura olisi ollut lapsesta saakka sellainen kuin hänen ahne valkoturkkinen veljensä.

Tarinassa oli myös kivaa lukea hieman kertausta Benizakuran kuolemasta. Kohtaus onkin yksi suosikkejani, sillä se on samaan aikaan järkyttävä ja surullinen. 

GANIN

Ganin oli ehkä suurin syy, miksi innostuin Shin Gaiden 2:sen suomentamisesta niin paljon. Tämä tarina oli tosi kova pettymys. Alku oli todella mielenkiintoinen ja pätkän juoni oli myös selkeä, mutta ei tarvinnut kuin pari sivua kääntää ja tarina loppui kuin seinään todella typerään kohtaan. Olisin niin paljon halunnut lukea Ganinia lisää, koska nyt jäi vaivaamaan niin moni asia: Oliko Akame niminen koira GNG:n Akamen esi-isä? Miksi kogat olivat liittyneet pahan puolelle? Miten ganineita koulutettiin? Mitä tapahtui käärön viemisen jälkeen? ..Ärh. Toivon, että tästä tulisi jokin lisätarina, koska ei tällaisesta pätkästä jäänyt oikein mitään käteen. Tarinaa ei oltu myöskään merkitty sisällysluetteloon, mikä on tosi outoa. 

Ganin loppui ennen kuin se ehti edes alkaa. Tosi harmi, onneksi en ostanut Shin Gaiden remixiä, jossa tarina olisi ollut.

Kokonaisuudessaan Shin Gaiden 2:ssa oli kivat tarinat, niistä voisi lukea paljon lisää ja toivon, että erityisesti Ganinille tulisi jossakin vaiheessa jatkoa. Toki haluaisin myös lukea Johnin tarinan, miksei myös Akakabutonkin tarinan, sillä sen menneisyydestä ei oikein ota selkoa. Olisi hauskaa lukea myös tarinaa Crossin menneisyydestä - se olisi varmasti hyvä ripaus tälle miespainotteiselle tarinoinnille.