Parhaimmat kuolemat

HUOM! Kuvat saattavat sisältää raakaa materiaalia.

Tällä kertaa katsastetaankin hieman surumielisempään aiheeseen, nimittäin mielestäni parhaimpiin ja näyttävimpiin kuolemiin Gingassa. Aihe onkin minulle aika ajankohtainen, sillä isoäitini kuoli noin viikko sitten sairaalaan ja hautajaiset ovatkin viikonloppuna. Kuolema on elämässä läsnä koko ajan ja se tulee aina yllättäen - myös elokuvamaailmassa, jos toteutus on tehty hyvin. GDW:n kuolemista olen tähän koonnut ainoastaan Hougen saagan aikana tapahtuvat kuolemat ja Orionin hahmojen kuolemat puuttuvat kokonaan. Tiedän kyllä näistä poisjääneistä kuolemista useammankin, mutten niitä tahdo vielä kommentoida, kun en niitä vielä kukaan ole päässyt suomeksi lukaisemaan. Kuvat olen jälleen lainannut Gingasitestä, jossa kuvien ottaminen omaan käyttöön on sallittua. 

GNG:ssä on mielestäni ehkä koko Ginga-saagan parhaimmat kuolemat tähän asti ilmestyneistä sarjoista. Kuolemat on kokonaisuudessaan oikein hyvin toteutettuja ja tunnelmallisia. Hahmot kuolevat todella arvokkaasti ja jokaisen hahmon kuolemasta jää aina haikea olo, vaikka kyseessä ei mikään suosikkihahmo olisi ollutkaan. GDW:ssä sen sijaan hahmoja kuolee jatkuvasti, erityisesti sivuhahmoja (toki GNG:ssäkin) ja erityisesti anime teki typerästi Hougenin kuoleman kanssa, odotin jotain paljon raaempaa. GDW:n aikana kuoleekin iso liuta vanhoja GNG hahmoja, toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia. Erityisesti GDW:ssä on todella raakoja kuolemia, mutta GNG:ssä kuolemat ovat pelottavampia. 

..Mutta pitemmittä puheitta, let's start!

AKA & DON

Kuoleman makuun päästäänkin jo heti alussa. Akan ja Donin kuolema on yksi GNG:n karmivimmista kuolemista. Koirat kuolevat Akakabuton käden kautta ja koko kohtaus, jossa näitä kahta näytetään on karmiva. Kohtauksessa huokuu Akakabuton voima ja pelottavuus, mikä tässä onkin niin hienoa.

HAYATO

Lisää karmivia kuolemia. Hayaton kuolema on toinen selkäpiitäkarmiva kohtaus Hopeanuolessa. Yllä oleva kuva saakin minut ja varmasti monen muun kyseenalaistamaan igojen ja kogien tavat - itsemurha on arvokas, jos sen tekee oman laumansa tähden. Tässä kohtauksessa arka ja pelokas Hayato löytää rohkeuden ja toteuttaa Jinnain pyynnön juosta auringonlaskua kohti. Kohtaus saa kieltämättä silmät kyyneliin, mutta se muuttuukin kauhuksi, kun Gin menee katsomaan monttuun pudonnutta kaksikkoa. Tämä kuolema teki minuun syvän vaikutuksen, mutta kysympä vain, miksi Hayato ei heittänyt kogaa piikkeihin yksin ja pelastanut omaa henkeään?

KUROJAKI & KOGAT

Lempihahmon kuolema on aina tyhmä asia, mutta se sopii vallan mainiosti Kurojakin tyyliin. Kohtaus on edelleen karmiva, mutta se on kierolla tapaa myöskin erittäin upea - perinteitä kunnioittanut johtaja hyppää palavaan Itho taloon ja alaiset seuraavat perässä uskollisina. Kohtauksessa erityisen hienoa on se, kun Akame ylistää Kurojakin lojaaliutta perinteitä kohtaan (etenkin suomidubissa). Mielenkiintoista on vain se, miten ihmeessä osa kogista on ylipäätään elossa Weedissä. Kogien vanhimman eloonjäämistarinan ymmärrän kyllä palaneen ihonsa takia (joka on animessa munattu), mutta että ne muut ovat täysissä voimissaan..? Kysymysmerkkejä satelee.

BENIZAKURA

Hukkuminen on mielestäni ehkä yksi pelottavimmista tavoista kuolla, tosin jos valittavana olisi tulimereen hyppääminen ja hukuttautuminen, valitsisin mieluummin jälkimmäisen. Benizakuran kuolema on varmasti monen muunkin Ginga-fanin suosikkeja ja se on kuolemista varmasti surullisin heti Rikin kuoleman jälkeen. En tosin millään ymmärrä, miksi Benizakura ei antanut Ginin purra köyttä poikki, vaikka Mosa olisikin päässyt takaisin ylös. Tärkeintähän on kaverin selviytyminen, eikä vihollisen tappaminen, right? Anyway, Benizakura kuolee arvokkaasti ja lammen pinnalle tulee verinen läikkä, joka muistuttaa kirsikankukkaa.

RIKI

Kaikki me Ginga-fanit rakastamme Rikin kuolemaa ja itkemme sitä katsoessamme eniten, mutta tämä ei kyllä ole jostain syystä suosikkikuolemani. Pidän siitä, mutta ehkä tällainen tapa kuolla on tietynlainen klisee, joka oikeastaan on ihan odotettavissa - kaikki varmasti odottivat koko sarjan ajan, että Gin siirtyisi johtoon loppujen lopuksi? Toisaalta, en välttämättä Rikiä olisi halunnut nähdä Weedissä. Kuolema tuli sopivaan aikaan ja sopivaan paikkaan, mutta olisin Rikin kuolemisen muuttanut ehkä Akatoran kuoleman tilalle. Akakabuton yhtäkkinen ylösnouseminen toiseen vaiko kolmanteen kertaan on todella ärsyttävä, eikä siinä oikeastaan muuta ihmeellistä tapahdu kuin Rikin haavoittaminen. Mutta en nyt ala tätä kuolemaa mollaamaan, se on ihana ja yksi parhaimmista.

SAKURA

Sakuran kuolema on yksi sellaisista, missä väkisinkin alkaa itkemään katsoi sitten animea tai luki mangaa. Kerrankin narttukoiran kuolema on tehty dramaattiseksi ja Weedin itku saa minutkin itkemään. Weed muisteleekin Sakuraa mangassa useampaan otteeseen tiukoissa tilanteissa ja hänen rakkautensa äitiään kohtaan on todella suloista. Sakura kuolee syömättömyyteen, koska se halusi Weedin olevan terve ja jätti itsensä toissijaiseksi. Todella ihailtavaa äitihahmolta. Vaikka Sakuran kuolema tuleekin tosi aikaisin, se tulee mielestäni ihan hyvään aikaan - Sakuran kuolemastahan koko tarina vasta alkaa! Animessa oleva musiikkikin on todella surumielinen ja jo pelkkä sen kuunteleminen saa kyyneleet silmiin.

TOKIMUNE

Tokimune kuoleekin animessa ja mangassa eri tavalla, mutta tässä ylistän ainoastaan mangakuolemaa, koska pidän siitä ehdottomasti enemmän. Animekuolema oli vähän tökerö, vaikka sekin kyllä aika raaka. Koska pidän äärimmäisestä silpomisesta ja raakuudesta, Tokimunen mangakuolema säväytti minua paljon enemmän - toki anime versiokin on aika mainio, mutta sen toteutus on sössitty taas vaihteeksi. Kun Hidetoshi ampuu Tokimunea päähän, kuva kohtauksesta on aivan mielettömän hieno ja dramaattinen. Koira kuoleekin välittömästi ja Weed juoksee itkien tämän luokse ja saa itsekin maistaa luotia. Tässä näkee hyvin sen, miten julma ihminen voi olla eläintä kohtaan, eikä Hidetoshin ilme värähdäkään. Kun aikanani luin tätä osaa japaniksi, luulin Tokimunen olevan Gin, mutta aloin samantien epäillä luulojani, koska eihän itse legenda voi noin helposta kuolla. Tässä kohtaa ei kannatakaan sanoa, että onneksi Tokimune ei ollutkaan Gin, mutta se pilaisi koko tunnelman.. Ja nyt sitten menin sen sanomaan *facepalm*

JOHN

Johnin kuolema kuuluu yksiin ehdottomiin suosikkeihini, vaikka se onkin todella surullinen ja raaka kohta. Animessa kohtaus on todella hyvin toteutettu ja se on mielestäni paljon tunteikkaampi kuin mangaversionsa. Johnin kuolema tapahtui oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja minusta on "hienoa", että Takahashi uskalsi tehdä näinkin riskaabelin vedon tapattaa yhden suosikkihahmoista. Minusta on hölmöä, jos kaikki suosituimmat hahmot jäisivät eloon, joukossa pitää olla hieman dramatiikkaakin! Kohtaus on raaka eritoten siitä, kun koirat repivät Johnin kuoliaaksi pikku hiljaa. Muistaakseni mangassa John lopulta tapattaa itse itsensä puremalla suolensa katki, koska se ei halunnut vihollisten ehtivän tapattaa häntä ensin. Raakaa, mutta todella, todella upea kohtaus.

Tässäpä olisi minun suosikkini Ginga-saagojen kuolemista. Muita hienosti toteutettuja kuolemia ovat mm. Terryn ja Akatoran kuolemat, mutta ne eivät ihan yllä tämän listan tasolle. Mitkäs ovat teidän suosikkikuolemianne? 

Fanitaiteen monet kasvot

Vaikka Ginga onkin maailmalla melko tuntematon animesarja, siitä on kuitenkin tehty faniteidetta ympäri internetin syövereitä. Hienoja fanitaiteita voi katsella mm. Deviantartissa tai ihan googlettamalla. Myös Kaksoissolasta löytyy foorumilaisten hienoja taideteoksia ja täytyy kyllä myöntää, että kadehdin monen piirtäjän taitoja ja muutamat kaverini ovatkin kehittyneet todella paljon vuosien aikana. Ei koskaan pitäisi naureskella aloittelevan taiteilijan piirroksille, sillä jos intoa ja intohimoa piirtämiseen riittää, voi kehittyä vaikka minkälaiseksi mestariksi. Itse kuitenkin olen ala- ja ylä-asteen jälkeen hiljentynyt piirtämisen ohella ajan ja inspiraation takia. Teiniaikojen foorumiroolipelauksen aikana fan artin teko hahmosta kuin hahmosta alkoi muuttua todella kilpailuhenkiseksi ja se olikin osa syy siihen, miksi menetin intoni piirtämiseen. Toki sitä välillä tulee piirreltyä satunnaisia kuvia - mallista tosin. Jos jotakuta piirrokseni kiinnostavat, niitä voi käydä kurkkaamassa tämän linkin takaa. Deviantart tililtäni löytyy piirroksia niin Gingasta kuin muistakin asioista.

Piirtämäni fan art kuva Jeromesta nuorena. Tämä on aika uusi.

Taide yleensä mielletään ainoastaan piirtämiseen tai maalaamiseen, mutta se voi olla paljon muutakin. Itselläni on esimerkiksi oikeassa nilkassa Hopeanuoli tatuointi, jota joskus aion jatkaa jollain tavalla. Tatuoinnit ovat yhtä lailla taidetta kuin paperille piirretty piirros. Taidetta voi olla myös leipominen. Netistä olen pongannut muutaman kivan Ginga-aiheisen kakun, tässäpä yksi niistä:

Huom! Kuva ei ole minun!!

Voisin todella mielelläni haluta moisen kakun seuraaville synttäreilleni. Todella kauniisti tehty Weed ja hienot koristeet ympärillä. Tuohon on varmasti kulunut tovi aikaa. 

Muuta taidetta voivat olla kuvanmuokkaukset, kuten vaikkapa taustakuvat, joita monet Ginga-fanisivut tarjoavat laidasta laitaan. Myöskin pilasarjakuvat ja -videot voi määritellä taiteeksi. Isiksen Ginga parodia onkin ehkä yksi Suomen eniten luettuja Hopeanuoli-aiheisia parodioita. Netistä löytyy myös paljon pilapiirroksia, jotka kyllä kieltämättä nostavat hymyn korviin.

Sinä Tuuba Paska faneille mainio Hopeanuoli pilavideo. Tämä on ehkä yksi onnistuneimpia. 

.. Ja tässä tosi hyvin dubattu pilavideo. Tämä on oikeasti hyvä, vaikka en niin fanidupeista välitäkään.

Taidetta on myös fan fictionit eli kuvitteelliset tarinat hahmoista. Itse olen muutamaan aika hyvään törmännyt joskus hamassa menneisyydessäni, mutta en enää tiedä, mistä tämän fanitarinan löytäisi(onko enää edes olemassakaan), joten en valitettavasti voi linkkiä tälle sivulle antaa. Tarina liittyi kuitenkin Weedin tulevaisuuteen, jossa on paljon monenlaisia kivoja hahmoja. Tarina pohjautui vähän kuin kauan sitten toimineelle Weed's Future roolipeliin, jossa itsekin aikanani pelasin. Roolipeli tosiaan oli hyvin vanha, se oli kauan ennen kuin Orion oli edes ilmestynytkään - itse Weed mangakaan ei ollut muistaakseni saanut päätöstään vielä tuolloin.

Leipomisen, piirtämisen, tatuoimisen ja tarinan kertomisen lisäksi Gingasta voi myös tehdä ihan arkipäiväisiä asioita: voi teetättää paitoja omalla kuvanmuokkauksella tai piirroksella, tehdä avaimenperiä, korvakoruja, sormuksia, pehmoleluja, figuureja.. Kaikenlaista, mitä vain mieleen juolahtaa. Mielestäni tällaiset arkipäivän käyttöesineet ovat ehkä kaikista hienoimpia taiteen muotoja. Erityisesti pidän Antun tekemistä avaimenperistä  ja Isisksen tekemistä pehmoleluista. 

Kuvan omistaa Anttu!

Ohjeita pehmolelujen, avaimenperien sun muiden tällaisten tekemiseen löytyy netistä, kunhan jaksaa kaivella ja kysellä. 

Minusta on tosi hienoa, että ihmiset tekevät tällaisia hienoja juttuja meidän muiden ihailtavaksi. Tämän tekstin tarkoitus oli hieman valaista, että Ginga taidetta on muussakin kuin piirrosmuodossa. Tässä tuskin oli edes puoliakaan siitä, mitä ihmiset askartelevat itselleen. Kannattaa kurkkia nettiä ja vinkatkaa minullekin, jos jotain erikoista fanitaidetta löydätte :)

Tarinoita menneisyydestä

Meillä täällä kotona on menossa kylpyhuone- ja lattiaremontti, jonka takia aloimme tänään äitini kanssa tyhjentämään vanhempieni makuuhuoneita. Löysimme äitini lipastosta vanhoja kirjoituksiani 4. luokalta. En voinut olla nauramatta ääneen näille tarinoille, kun muistin niiden alkuperän. Ajattelin antaa teille lukijoilleni mahdollisuuden nauraa vanhoille kirjoituksilleni, jotka liittyvät todella vahvasti Hopeanuoleen ja näistä näkee hyvin Gingan vaikutuksen kaikkeen.

Näihin mestariteoksiini korjailin hieman kirjoitusvirheitä ja pilkkujen paikkoja. Muuten teksti on täysin muuntelematon, joten sanajärjestykset saattavat heittää ja lauseet voivat olla epäselviä. 

Tehtävänanto: Tässä oli muistaakseni tehtävänantona kirjoittaa tarina jostakin linnusta, tässä minun tulkintani 4.luokkalaisena.

Hopeakoira

Oli komea aamu. Hopeakoira juoksenteli pitkin suurta peltoa. Kerran sitä vastaan tuli kissa.
" Miksi sinä vain juoksentelet, etkä tee nykyään muuta?"
" Se on vain niin kivaa!" Hopeakoira sanoi ja jatkoi matkaansa. Sitten sitä vastaan tuli lehmä.
" Tee jotain muuta, kun sinä vain juokset" Lehmä sanoi.
" Hyvä on, minä luovutan, lepään." Hopeakoira sanoi. Kun se oli istunut, sen viereen tuli susi.
" Älä laiskottele, mene  juoksemaan!" Se sanoi.
" Minä olen nyt vain lepäämässä, mutta kohta jatkan juoksua" Hopeakoira sanoi. Sitten susi tuli sen viereen ja sanoi:
" Tuo lintu, joka tuolla istuu, niin se kertoo meistä tarinaa." Sitten ne lähtivät juoksemaan. Sitten minä eli lintu lensin niiden ylle ja istahdin Hopeakoiran olalle ja sanoin sille:
" Sinun on aika ystävystyä tuon suden kanssa."
" Kyllä, mutta minä olenkin jo!" Hopeakoira sanoi.
Seuraavassa osassa näet, miten Hopeakoiralle käy!

Mielenkiintoinen tarina linnusta, joka näyttikin kertovan koirasta. Huvittavia siirtymisiä asiasta toiseen, jotka saavat ainakin minut repeämään nauruun.

Tehtävänanto 2: Tuosta samasta linnusta piti kirjoittaa, miten se on saanut värinsä höyheniin.

Hopeakoira 2

Ihmettelette varmaan, mistä olen saanut värini. No se selviää kohta. Hopeakoira juoksenteli susi ystävänsä kanssa metsässä, kunnes lensin paikalle ja sanoin:
" Mennäänkö hippaa, mutta minä juoksisin ja kiipeisin kuin te?"
Hopeakoira suostui ja sitten aloimme leikkiä. Hopeakoira jahtasi minua ja sutta. Sitten nousin lentoon eli olimme silloin lopettaneet leikin.
" Se oli hauskaa!" Hopeakoira puuskutti.
" Niin oli!" Susi kannusti. " Lintu, sinähän olet aivan harmaamusta!"
" Mitä? Hei niin olen!" Vastasin ja hyppäsin jokeen. Mutta harmaamusta väri ei lähtenyt mihinkään. " Minulla on siis oma värini." Sanoin.
" Niin on!" Susi sanoi. " No jatketaanhan leikkiä!" Se jatkoi ja niin me jatkoimme.

Jälleen siirryttiin aiheesta toiseen, vaikka tehtävän anto sanoi muuta - pakkohan se oli täyttää, vaikka ei näköjään kiinnostanut kirjoittaa linnusta. Jotenkin huomaa, että minua kiinnosti koulussa kirjoittaa tarinoita ainoastaan koirista, yllättäen ne liittyivät jollakin tapaa aina Hopeanuoleen. 

Nämä tarinat ovat samaan aikaan niin huvittavia, että niitä lukee vaikka kuinka monta kertaa nauraen vedet silmissä, mutta samaan aikaan ne ovat hyvin nostalgisia ja muinaisjäänteitä sen aikaisesta lapsuudestani. Tuolloin leikin hyvin paljon Hopeanuolta kavereideni kanssa, oikeastaan aina ellei sitten toistaiseksi innostuttu jostakin toisesta sarjasta. Hopeanuolta tuli leikittyä lapsuudessa varmasti kaikista eniten ja jotenkin sitä vielä nykyisinkin toivoo noita lumiröykkiöitä katsoessa, että voisi vielä tänäkin päivänä mennä leikkimään lumipenkkoihin taistelua Akakabutoa vastaan. Olisinpa vieläkin lapsi..

Uusi otsikkokuva äänestys

Uutta äänestystä pukkaa. Tällä kertaa annan vallan lukijoilleni valita seuraavan otsikkokuvani hahmon/hahmot. Idea on peräisin yhteistyökumppaniltani Antulta, joka vastaavanlaisia kyselyitä on Hopeatiikerissä tehnyt. Vaihtoehdot rajoittuvat lähinnä omassa blogissani Giniin ja Weediin, sillä haluan, että blogini on heti ensi katselmukselta tunnistettavissa Ginga blogiksi myös sellaisille, jotka eivät sivuhahmoja välttämättä tunne. Toki muitakin hahmoja voi ehdottaa tässä postauksessa tai vieraskirjassa, jos tahtoo. Hahmoja en itse ala piirtämään, vaan käytän lopputuloksessa joko anime tai mangakuvia tai niiden yhdistelmiä, se jää siis yllätykseksi mitä valitsen ;) (Anttu tietysti varmaan kuvan minulle muokkaa, minä vain päätän kuvan/kuvat, keh).

Äänestysaikaa on tasan kaksi viikkoa. Eniten ääniä saanut vaihtoehto voittaa ja pääsee blogin otsikkopalkkiin sekä tietysti Facebook sivujen kansikuvaksi~

Gingan täytteistä viikonloppua teille! <3

Battougat - Susien monarkian pyhät iskutekniikat

Kuten moni GNG mangan loppuun lukenut tietää, Zetsu Tenrou Battouga ei ole ainut voimakas iskutekniikka Gingassa, vaikka se onkin tunnetuin ja jäänyt ainoaksi battougaksi susisaagan jälkeen. Tässä tekstissä hieman palautetaan mieleen susien battougat ja kerron niistä omat mielipiteeni. Tämä teksti on myös pieni lohdutus niille, jotka haluaisivat blogissani enemmän postauksia susisaagasta. Yritän jatkossa panostaa hieman susisaagastakin kirjoittamiseen, ajattelin siitä kirjoittaa erillisen arvion joskus tulevaisuudessa. Susisaaga on itselleni vielä melko outo käsite, sillä olen sen lukenut vain kaksi kertaa. Jotta voisin arvion kirjoittaa, minun on luettava saaga vielä kerran läpi, että muistaisin tarinan mahdollisimman hyvin arviontia kirjoittaessani.

ZETSU TENROU BATTOUGA

Mielestäni Zetsu on iskuista näyttävin ja varmasti voimakkain, kuten GNG:ssä sanotaankin monta kertaa. Gingassa Zetsua pidetään kaikista voimakkaimpana iskuna ja sen osaajia on vain muutama. Harmi, että Zetsu on menettänyt tehoaan, esimerkiksi Weed animessa. Itse olen aina (ja vieläkin) pitänyt Zetsua iskuna, jonka pystyy tekemään ainoastaan kerran ja sitä hyödynnetään ainoastaan viimeisenä vaihtoehtona suurta vihollista vastaan. Harmi, että Weedissä isku on menettänyt tehoaan ja sitä käytetään ehkä liiankin paljon ainakin animessa. Zetsun käyttäjiä ovat tähän asti olleet mm. Riki, Gin, Weed, Yukimura, Gaia, Blacksnake ja Fuga. Iskun kopion puolestaan osaa Tesshin  ja ehkä Orionkin, tietyllä tapaa. Zetsulle on siunaantunut vuosien saatossa useita eri nimityksiä: Kuolettava isku, lentävä torahammas.. Voi tätä nostalgiaa <3 Harmi, että muut iskut eivät ole saaneet yhtä kiintoisia suomennoksia, vaan ne tunnetaan omilla alkuperäisillä nimillään.

METSU HENI BATTOUGA

Metsu on toinen suosikki battougani heti Zetsun jälkeen. Iskuna tämä näyttää eroavan oikeastaan vain pyörimissuunnassaan, joka tekee siitä näyttävän näköisen. Isku tosin eroaa Zetsusta siinä, että siinä käytetään tähtimäistä iskuliikettä. Iskua käyttävät mm. Gold Eye ja Hyoma. Tätä iskua olisin toivonut näkeväni lisää GDW:ssä, jos siinä olisi susia esiintynyt. Toisaalta isku olisi ollut kiinnostavaa nähdä vaikkapa Venäjän sotakoirien tekemänä, sellaisena pienenä ällistyksenä hyviksille.

RAN DARYUSHIN BATTOUGA

Ran on Hyakkigan ja Kurotoran käyttämä käärmemäinen iskutekniikka. Kuvissa isku on todella näyttävä, kuten yllä olevassa kuvassa, mutta kun iskun logiikkaa alkaa miettimään, se ei ole kovin järkevä. Onko iskun tarkoitus hämätä vastustajaa vai vain pelotella? Jännää on muuten se, ettei Kurotora ole nähtävästi opettanut iskua omille ja Chutoran lapsille. Toisaalta ihan hyvä, sillä jos iskuja olisi Gingassa liikaa, ne alkaisivat menettää hohtoaan. Harmi, että Chutora ei tätä iskua oppinut.

ZAN HISHO BUNSHIN BATTOUGA

Zan on iskuista mielestäni oudoin. Toki muuntautuminen kolmeksi sudeksi taistelussa on vain etua, mutta mielestäni tämä menee jo vähän ylitse. Toki muutkaan iskut eivät mitään maailman luonnollisimpia ole, mutta mielestäni tämä menee liian taikureiluksi. Isku on Raigan oma tekniikka, joka kyllä toimii hyvin isossa taistelussa ja vastustajan hämäämisessä. Isku ei kuitenkaan saa minulta kovinkaan paljon pointseja, vaikka sinänsä vakuuttava onkin.

RETSU GENMU BATTOUGA

Kolmas suosikkini on Retsu ihan vain siksi, että se muistuttaa niin paljon Zetsua. Battougassa pyöritään sivuttain, muuten isku onkin samanlainen kuin Zetsu. Tämänkin loogisuus on hieman kyseenalainen, mutta kuvissa todella hieno. Iskun ainoana käyttäjänä toimii Fugan poika Retsuga.

GEKI SENTSUHI-BATTOUGA MOROHA JU RESSHU-KEN

Sanahirviö.. Anyway, Geki on Benin, Mukongan ja Big Hornin käyttämä isku, jolla vastustajaa isketään hirmuisella voimalla johonkin kehonosaan jaloilla. Isku tekee sisäisen vahingon vastustajaan, mikä mielestäni on tyylilleni sopivaa eli raa'an kuuloista. Isku on aika mielenkiintoinen, se on tuhoa aikaan saava, mutta realistisesti ajateltuna isku on aika mälsä. Toisaalta se on myös paljon tuhoa tekevä ja muistuttaa "tavallisia" iskuja, joita muutkin koirat osaavat. Tässä iskussa kuitenkin on oma potkunsa. Iskussa on painosta etua, kevyt koira tätä tuskin osaisi tehdä.

SAI RAJIN BATTOUGA

Iskun tekijä liikkuu nopeasti ja katkoo teräviä esineitä, jotka putoavat vastustajan niskaan aiheuttaen pahan vahingon. Tämä on mielestäni myös kiva isku siinä mielessä, että siinä hyödynnetään ympäristöä, mikä toisaalta on myös iskun heikkous. Aukealla alueella iskun käyttö olisi sula mahdottomuus, joten isku sopii käytettäväksi ainoastaa metsissä tai luolissa. Saita käyttää Suiga.

SHU TOSSO BATTOUGA

Shu on Akamen, Shugan ja White Tigerin käyttämä battouga, jossa käytetään Gekin tapaan jalkoja aiheuttamaan vahinkoa. Tekniikassa hyödynnetään kuitenkin vain toista etujalkaa, jonka tarkoitus on osua työntövoimalla vastustajan herkkiin kohtiin. Iskussa Shuga hyödyntää teräväksi hiottua etujalkansa luuta, joka toimii tässä iskussa hyvänä extravahingon tekijänä. Hyvä idea, mutta mielestäni yhtä perusisku kuin Gekikin. Tämän teho pääsee mielestäni hyvin esille Shugan tekemänä tämän terävän jalan takia.

Susille iskuja on ollut opettamassa valkoiset harjassudet, Juga ja Noroi. He osaavat jokaisen iskun ja ovat tehostaneet iskujen tekijöitä lisäämällä heidän kehoonsa lisäosia, mm. Hyakkigan haarniska ja Shugan etujalka. Iskut olisi mielenkiintoista ollut nähdä animoituna, olisivat päässeet varmasti paremmin esille.

Mikä on sinun suosikki-iskusi?

Arvostelussa: GDW osa 16 - Peritty Oikeuden Isku

Osan 16 kansi oli kivan punainen. Ainut miinus tulee siitä, että koirat näyttävät kannessa hieman epäselviltä. En myöskään ymmärrä, mitä tuo Sasuke tuossa kannessa tekee, kun sillä ei niin suurta osaa koko tarinassa ole, vaikka mukana pyöriikin.

Mangan ensimmäinen sivu teki minuun heti vaikutuksen. Aivan ihana kuva <3

Tämä osa eteni hyvään vauhtiin, eikä tällä kertaa junnattu paikallaan missään kohtaa. Tämä osa herätti positiivisia tunteita, vaikkakin hieman ärsyynnyin siitä, kun Weed oppi Battogan liian nopeasti. En myöskään oikein koskaan ole ymmärtänyt tuota koiransyöjä Sanchoa, joten pienellä myötähäpeällä tuota kohtausta luin. Sancho kohtaus tuntui todella randomilta, aivan kuin se olisi isketty tarinaan mukaan vain siksi, että Weed saisi kokeilla Battogaa "yllättäen" johonkin. Tämä on muuten yksi niistä kohtauksissa, jossa minun on pakko kyseenalaistaa Weedin ajatusmaailma. Sikahan ei varsinaisesti mitään pahaa tehnyt koirille, kunhan uhitteli. Weed oikeudenmukaisuuden perikuvana päätti kokeilla battogaa sikaan ja onnistuikin siinä.

Vaikka en sen kummemmin tästä huvikseen taposta pidä, en sen kummemmin ala Weedin motiiveja tässä tapauksessa pohtimaan, koska siinä hajoaisi pää. Olisiko jollakin muulla joku hyvä peruste tähän? Siis joku muu kuin se, että sika on eri lajia. Eikös Weed nimenomaan hoe koko ajan, että kaikilla on oikeus elämiseen? Yllä oleva kuva on muutenkin yksi lempparikuvistani tässä osassa. Olisin kuitenkin toivonut tästä iskusta hieman näyttävämpää kuvaa.

Pidin myös tosi paljon kohtauksesta, jossa Kamakiri saapui tapaamaan lopultakin Hougenia. Sniper tietysti oli heti kaakattamassa tälle tuttuun tapaansa, mutta Kamakiri ei siitä lannistunut. Minulla oli tästä kohtauksesta omat skeptiset odotukseni ja pelkäsin koko ajan Kamakirin lannistuvan Hougenin edessä, mutta luojan kiitos tämä pysyi vakaana ja hieman jopa kyseenalaistikin Hougenin mahtavuutta. Kumma kyllä tuo hirviötanskandoggi piti uuden tulokkaan asenteesta ja teki tästä heti ylempi arvoisen. Oikein mahtava kohta, toivottavasti Kamakiri pysyy samanlaisena jatkossakin. En millään jaksaisi enää katsella pelkureita, joita animeversiossa nähdään alvariinsa.

Yllätyin kovasti muuten siitä, että Sniper ja Stone mittelöivät toisiaan vastaan. Vaikka tiesin jo, kumpi tulisi häviämään, en kuitenkaan ihan uskonut, että Sniper olisi tappanut Stonen. Luojan kiitos päästiin eroon tuosta ärsyttävästä hahmosta. Sniper teki selvää jälkeä seropista, josta otinkin upean kuvan tähän postaukseen.

Odotan innolla Sniperin taisteluita lisää, mites te?

Viimeisimpänä maininnan ansaitsee Gin, joka alkaa vihdoinkin heräillä pitkästä unestaan. Osa loppuikin kivasti Giniin, joka heräsi kuultuaan Sniperin mainitsevan Weedin nimen. Josko Gin alkaisi taistelemaan vastaan, vai mitä hänellä on mielessään?

Tämä osa ei tällä kertaa herättänyt negatiivisia tunteita lainkaan, mistä yllätyin suuresti - kriittisenä ihmisenä kun minut tunnetaan. Ginga Densetsu Weed näyttää päässeen viimeinkin vauhtiin. Mitäs te hyvät lukijat piditte tästä osasta? :3

Unelmieni kokoelma

En ole hetkeen kirjoitellut mitään oheistuotteisiin liittyvää ja tätä(kin) aihetta on kyselty minulta, joten ajattelin sen tässä samalla toteuttaa, ennen kuin lähden rentoutumaan hierojalle.
Omasta keräilystäni voin sen verran sanoa, että en ole piiiitkään aikaan ostellut mitään Gingaan liittyvää, koska säästän (tai siis yritän säästää) eräitä Hiusmessuja varten, jotka ovat maaliskuussa. Lisäksi pitäisi säästää kesän festareille rahaa, mutta koska tilini huutaa tällä hetkellä lähemmäs kahtasataa euroa, eikä tuloja tosiaan ole paljoa, täytyy ilmeisesti ottaa tatuointirahastostani rahaa tuota kesän hurvittelua varten - ellen sitten kunnon kesätöihin pääse. Jouduin irtisanomaan myöskin salikorttini, koska sitä rahaa ei tosiaankaan tule, niin jostain on karsittava (mun pitää maksaa itse myös laskuni, vaikka asunkin vielä vanhempieni nurkissa). Eli se, mitä tuossa äsken yritin epäselvästi sössöttää, oli se, että kokoelmani päivittymistä ette ehkä hetkeen pääse seurailemaan, mutta lisää tavaraa tulee heti, kun minulla on rahaa sitä taas hankkia.

Mutta sitten taas asiaan. Unelma kokoelmani. Jokaisella keräilijällä (oli se sitten Gingaa tai antiikkia) on oma haave kokoelmansa. Jokainen keräilijä varmasti tahtoo tiettyjä asioita kokoelmaansa, jotkut on helpompi saada ja jotkut taas hirveän tuskan ja työn kautta. Tässä aluksi voisin ensiksi valottaa hieman realistista haavekokoelmaani, joka vielä periaatteessa on mahdollista saada. Näihin haavekokoelmiin sisältyy kaikki jo tällä hetkellä omistamani tuotteet, joten niitä en tähän mainitse. Haavehaave kokoelmassani puolestaan on ainoastaan olemassa olevia, extrahyperharvinaisia tuotteita, mitään mielikuvitustuotteita en tähän listaan ole laitellut, tokkopa sitä voisi tehdä sellaisenkin tekstin, millaisia oheistuotteita haluaisin Gingasta julkaistavan. Mutta nyt pulinat pois ja Let's start!

Piti nyt itsestänikin pistää kuva, jotta ette varmasti missaa hiuslaitokseni muutoksia. Köh.

REALISTINEN UNELMA KOKOELMANI

1. Haluan täyden setin GNG keräilykortteja eli kaikki 60. Vielä on matkaa, sillä omistan alle 20 korttia. Onneksi kortteja on myynnissä Futagoshopissa melko paljon, joten sieltä varmasti tulevaisuudessa kaappaan nuo loput mukaani jossain vaiheessa.

2. Kahden Weed pehmoni ohelle haluaisin vielä yhden pehmon lisää. Mel tai Jerome olisivat sellaiset, jotka haluaisin kokoelmaani, ne ovat kuitenkin suht. helppoja saatavia verrattuna vaikkapa Rikiin ja Giniin.

3. Tämä nyt on itsestään selvyys, mutta haluan koko suomennetun GDW:n itselleni. Siis mangan. Tämä tulee toteutumaan varmasti, koska ostan jokaisen mangan niiden ilmestymispäivänä.

4. GNG-figuureista haluaisin vielä ainakin Musashin, Oliverin, Rikin ja Johnin. Taitaa kuitenkin nuo kaksi jälkimmäistä jäädä haaveeksi. GDW-figuureita en taida enempää haluta, koska ne ovat niin häröjä.

5. Haluaisin kunnon, isokokoisen animaatiokalvokuvan Ginistä tai Kurojakista. John ja Rikikin kelpaisivat.

UNELMAKOKOELMA, JOKA TAITAA JÄÄDÄ VAIN UNELMAKSI

1. GNG lautapeli. Sitä olen himoinnut jo pitkään ja taitaa olla pehmojen jälkeen suosikkioheistuotteeni.

Kuva lautapelistä. HUOM! En omista kuvaa!

2. Täysi setti GDW-pehmoja. Siis kaikki. Ihan kaikki, isot ja pienet. Niiden välissä olisi ihanaa nukkua<3

3. GNG lakanat. Näitä en ole koskaan nähnyt, mutta haluaisin kovasti. Kaikki vaatejutut ovat tervetulleita kotiini<3

4. GNG astiat sisältäen kaiken aina syömäpuikoista lautasiin, kippoihin ja kappoihin. Näiden säilytys tosin olisi hirvittävä ongelma, sillä varmasti särkyvät helposti.

5. Täysi setti GNG:n 1 ja 2 sarjan ISOJA figuureita.

6. Takahashin luonnoksia GNG ajoilta. Sellaisia kuvia, joita hän ei ole julkaissut missään.

7. GDW Pachinko koneen. Olisi siistiä pelata sitä.

8. Haluaisin niin kovasti maistaa niitä legendaarisia merileväkeksejä, joita porukka säästelee arvonlaskemisen pelossa. Harmi, etten elänyt 80-luvulla vielä. Myös vohveleita olisi hauska päästä maistamaan.

9. GNG kengät. Ne tohvelit <3

10. GDW Zippo. Ihan vain siksi, koska huvittaa ajatus tupakansytyttimestä. Miten ihmeessä sellainen tuote on keksitty? :D

Tässäpä taisi olla unelmakokoelmani. Seuraavaksi taidan tästä aiheesta inspiroituneena kirjoittaa tavaroista, joita haluaisin tehtävän. 

Mitä teidän unelma kokoelmaanne kuuluu? 

Tyttö ja pelastaja

Voi näitä miun tekotaiteellisia otsikointejani. Noh, anyway. Edellisen Yamato postauksen jälkeen mieleni teki sujahtaa enemmän Takahashi sensein muihin tuotoksiin syvemmälle. Nyt näin alkaa ihan kaduttamaan, etten muuhun tuotantoon ole paremmin kerennyt tutustumaan, eikä oikein innostustakaan ole löytynyt Ginga buumini takia. Minulta ei siis kannata kysellä mitään hirveän vaikeita näistä "sivutuotoksista", koska en niistä kertakaikkiaan mitään tiedä, kuvalukemalla on paha mennä sanomaan, mitä kukakin tekee ja miksi.

TEKSTI SISÄLTÄÄ VAHVOJA SPOILEREITA MANGAN JUONESTA! Simmut kiinni, jos et halua lukea juonipaljastuksia!

Mutta jottei aihe nyt ihan sivuaisi, tällä kertaa ajattelin hieman avartaa teille ja itselleni Takahashin mielenkiintoista teosta Anju To Jiromaru. Tarina on yksiosainen ja  kertoo tytöstä nimeltään Anju, jolla on koira nimeltään Jiromaru. Jiromaru on Yuki nimisen koiran pentueen hopeanharmaa, hieman Weedin näköinen pentu, joka on jollakin tapaa sukua Ginille. Hänen äitinsä (vai isänsä?) on Ginin jomman kumman sisaren poika/tytär.. Tai jotakin sukua, valaiskaa tietämätöntä :D Jiromarulla on pari sisarustakin, joiden osa jäi muistaakseni aika vähäiseksi.

Kansikuva. Mangan virallisessa nimessä on liite Ginga Densetsu.

Olen tämän mangan kuvalukenut kerran läpi useampi kuukausi sitten ja se vaikutti todella mielenkiintoiselta. Minulla ei ole harmainta hajuakaan Erityisesti mangan loppu kiinnostaa, sillä Jiromaru ammutaan kuoliaaksi. Raukka ilmeisesti yrittää suojella Anjua, jonka isä(?) on jostain syystä seonnut ja yrittää ampua haulikolla tyttärensä hengiltä, mutta Jiromaru kiirehtii väliin ja saa itse osuman. Mielestäni Takahashi teki oikein hyvän ratkaisun tapattaessaan päähenkilön, sillä harva kirjailija/elokuvaohjaaja sen uskaltaa tehdä. Usein päähenkilö saa vain pari naarmua ja se on siinä.

Jiromaru on mangassa hyvin nuori, olisiko muutaman kuukauden ikäinen. Se ei ehdi kasvaa mangassa kovin isoksi, korkeintaan samanikäiseksi mitä Gin on GNG animen alkutaipaleilla. Minusta oli hyvä veto Takahashilta rajoittaa päähenkilön kasvu muutaman kuukauden ikään, sillä tuo perus nuori, joita Gin ja Weed ovat on aika nähty tapaus. Vaikka väriltään Jiromaru on hyvin Weedin ja Ginin kaltainen (kliseisesti), se on kasvoiltaan eri näköinen. Jollakin tapaa Jiromarusta tulee enemmän mieleen nuori Riki ja muistaakseni hänet on väritetykin hyvin tasaisella harmaalla, ei raidoitetusti, kuten Gin ja Weed. Muutoin mangan koirahahmot ovat hyvin samankaltaisia kuin Ginga-saagoissa yleensä.

Se, mikä tässä mangassa on mielenkiintoista on se, että mangassa on hyvin suuressa roolissa tyttö eli Anju. Naisrintama on Takahashin mangoissa yleensä kovin vähäinen, joten tästä mangasta tuskin kukaan kehtaa repiä kilareita ja nostaa feministi kaartia pystyyn. Kieltämättä tämän mangan osalta tulee tunne, että Takahashi saattaisi jossain vaiheessa vetää ässän hihastaan ja pistää naishahmoja lisää vaikkapa Orioniin.

Tämä postaus jäi hieman lyhyeköksi, sillä en tosiaan tiedä mangan juonesta mitään muuta kuin yllä mainitsemani asiat. Siksi olisikin hienoa saada tämä teos suomeksi, kuten moni muukin Takahashin sivumanga.

Oletko Sinä lukenut Anju To Jiromarun? Mitä pidit siitä?