Arvostelussa: GDW osa 19 - Viimeinen keino

Osa 19 saapui marketteihin vasta tällä viikolla, sillä se oltiin unohdettu viedä painoon. Mikäs siinä, ehdinpähän pari viikkoa säästää rahaa tämän osan ostamiseen, jonka siis tänään käsiini ostin. Ei myöskään tarvitse näillä näkymin odotella osaa 20 kovin kauaa.

Kansikuva on mieleeni. Raikas sininen ja sopii hyvin alkuperäiseen talvimaisemaan (jos nyt siis muistan japanilaisen kansikuvan oikein). Vaikka alan jo tykästyä näihin yksivärisiin kansiin, kiitän silti luojaa siitä, että kansikuvat saavat uutta ilmettä osan 21 tienoilla. Kansiin nimittäin tulee ilmeisesti Suomesta otettuja maisemavalokuvia taustalle, joten ne tulevat olemaan hieman samantapaiset japanilaisten vastaavien kansikuvien kanssa, kute moni varmaan tietääkin jo. Toivotaan, että kustantajat ovat valinneet hyvät kuvat mangoihin. Myös selkämyskuvia on toivottu, mutta niiden toteutumisesta ei ole vielä sanottu oikein mitään.

Minulla on outo tapa ruveta jaarittelemaan postausteni alussa, mutta tuskinpa moinen päänvaivaa kenellekään aiheuttaa. Aloitetaanpas sitten taas se varsinainen aihe, eli arvostelu:

Tässä osassa oli tosi paljon taistelua, joka on yleensä aika tylsää luettavaa, mutta tällä kertaa jaksoin lukea mangan ilman huokailuja siitä, milloin tapahtuu jotakin muuta. Weedin ja Sniperin välinen taistelu oli aluksi todella mälsä, sillä minua alkoi ärsyttämään Weedin väistökyvyt ja ylivoimaisuus - Sniper sai ainoastaan kerran potkaistua tuota teräsjaloillaan. Yllättäen näimme jälleen ZTB:n, joka kyllä oli odotettavissa. Mälsää, että Weed turvautuu tuohon iskuun joka käänteessä, mutta mikäs siinä, hieno isku anyway.

Asia, jota jäin kovasti ihmettelemään oli se, miten Weed antoi Sniperin jäädä auton alle ja kuolla. Seuraavissa osissa varmaan paljastuu, kuoliko tuo paholaisen lähettiläs todella vai jäikö henkiin, mutta Weedin teko oli kyllä omituinen moraaliinsa nähden. Vaikka Sniper oli "tappanut" hänen isänsä, luulisi Weedin antaneen tälle silti mahdollisuuden jäädä henkiin.. Ilmeisesti viha vei siis vallan tässä tapauksessa, mikä oli ihan kiva yllätys, sillä muuten itkisin tässä postauksessa siitä, että Weed jätti Sniperin henkiin. Hauskaa oli myös se, että vaikka Mel kertoi Weedille Ginin olevan elossa, Weed ei reagoinut, että oli juuri tappanut vihollisen turhaan luulojensa takia. Kaippa asiaan tulee seuraavissa osissa selvitystä, toivon ainakin. Oli kuitenkin kiva huomata tässäkin kohtaa, että Weed ei ole mikään täydellisyys, miksikä häntä on usein haukuttu kiltteytensä takia. Kyllä tuokin pentu on valmis tappamaan tilanteen sattuessa!

Jaksoin muokata näihin kuviin jopa blogin nimen pöllimisen pelossa.. Täytyisi kuitenkin opetella jokin vesileiman tekeminen, niin blogin nimeä ei pysty rajaamaan pois kuvista.

Sniper taistelussa päästiin näkemään myös dobermannin naamakilven alle. Verta ja suolenpätkiä, nam!

Taistelun jälkeen siirryttiinkin tapaamaan hetkellisesti Mossia ja Musashia. Mukavaa nähdä vanhoja tuttuja pitkästä aikaa! Tässä Weediä lukiessa alan pikku hiljaa tykästymään Mossiin tosi paljon, vaikka sen ulkonäkö ei ole mitä miellyttävin.. Todella ihana hahmo kuitenkin, näin btw.

Tässä osassa nähtiin myös ensimmäistä kertaa Toubei ja muut Hougenin kenraaleiksi tulevat hahmot, joista ainakin Kiten ja Batin nimet oli muutettu oudosti Kaitoksi ja Battoksi. Jo pelkkä kirjoitusasu on minusta tosi tyhmä, mutta Toubeikin oli Toubee, joten.. Kai minä tästä shokista toivun :D Ihmettelen muuten kovasti, miksi Toubei, joka on olemukseltaan (ja varmaan omastakin mielestään) ylväs ja vahva koira, joka ei tahdo mielistellä muita, on liittynyt Hougenin kaltaisen lieron joukkoihin. En tiedä, onko asiassa jokin pieni juonittelu taas kyseessä, mutta minusta Toubein luonteelle ei vain kuulu sellainen palveleminen ja toisten nuoleskelu. Vaikka Toubei ei nyt varsinaisesti Hougenia nuoleskelkaan (paitsi kutsuu tätä herrakseen), olen silti tosi hämmästynyt asiasta, vaikka tiesin tämän kohtauksen tulevan vielä.

Toubeista ja kenraaliehdokkaista seuraavaan asiaan eli siihen, että saimme myös tässä osassa mutsulaisia kehiin. Virheellisesti heidän rotunsa oli kyllä sanottu malamuuteiksi, vaikka Meteor Ginissä koirien sanotaan olevan nimenomaan huskyja. Liekö Takahashi asian unohtanut vai oliko moka Genban? No oli miten oli, Izou ja hänen veljensä tulivat kuvioihin ja päästiin seuraamaan myös Genban, Akamen ja mutsulaisten välistä taistelua, joka vielä toistaiseksi jäi kesken. Oli kiva, miten Akamekin taisteli hyvin ikäänsä nähden, mutta ovathan ne "oikeat" ninjapapatkin parhaita taistelijoita!

Tässä osassa näytettiin myös Giniä parin sivun verran. Raukka oli nimetty Akiksi eläinlääkärin toimesta ja akitasankarimme lähtikin vaeltamaan kohti Futago-solaa. Saa nähdä, jääkö Gin matkallaan kiinni vai ei. Onneksi kuitenkin Kurotoralle, Akamelle ja muille selvisi, että Gin on elossa ja Hougenin raahaama ruumis olikin vain silmänlumetta.

Kaikenkaikkiaan ihan hyvä osa. Tapahtumat etenivät jälleen hyvää vauhtia, mutta taistelemista oli ehkä liiaksi, tosin tuo Sniperin ja Weedin välinen kamppailu oli ihan kiva. Mitä mieltä te muut olitte? :)

Ja anteeksi huonosta skannauksesta.. Tuo taitos jää aina, vaikka kuinka yritän painaa mangan "suoraan"...