Perseilevät anonyymit - miksi?

HUOM! Teksti sisältää kirosanoja!

Tämä aihe koskettaa muitakin kuin gingablogeja, joten siksi kirjoitan tästä ehkä jopa rasittavastakin ilmiöstä enemmän yleistäen. Gingablogit ovat suhteellisen uusi fanituksen muoto näissä piireissä, joten aihetta käsitteleviin blogeihin eivät anonyymipellet ole vielä kerenneet hyökkäämään kovinkaan paljoa - itse tosin olen oman siemaukseni anonyymien perseilystä jo saanut. Oletko sinä?

Aloitetaan jälleen perinteisesti kysymyksillä, jotta sinä siellä ruudun takana pääset virittäytymään aiheeseen itsekin. Kommentoitko blogeihin anonyyminä tai oletko tehnyt niin? Oletko saanut blogiisi anonyymeiltä ilkeitä/asiattomia kommentteja?

Itse voisin vastata kumpaankin kohtaan kyllä. Silloin, kun en vielä blogia omistanut (puhun siis nyt ginga- ja lifestyleblogeistani), minulla ei ymmärrettävästi ollut tunnuksia bloggeriin. Kun tunnuksia ei bloggeriin tai muihin blogikanaviin ollut, oli anonyymina kommentointi vähän pakkokin, jos halusi jotain sanoa. Anonyyminä kommentoidessani olen kuitenkin aina ollut hyvin asiallinen ja yleensä laittanut kommenttini perään nimimerkkini, jotta kommenttini on tunnistettavissa ja kommentin kirjoittaneella on edes jonkinlaiset kasvot. En ole ikinä lähtenyt anonyyminä haukkumaan tai ahdistelemaan ketään, sehän on ajan tuhlausta. Jos siis tunnuksia ei omista vaikka nyt tähän bloggeriin ja haluaa kommentoida, on se vähän pakkokin anonyyminä tehdä, eikä siinä mitään vikaa ole, koska asialle ei vain voi mitään, mutta jos anonyymiyttä käyttää hyväkseen ilkivallan nimissä, on asia aivan toinen.

...Mutta tekstin ei ole tarkoitus käsitellä asiallisia, ystävällisiä, rakentavia ja ennen kaikkea fiksuja anonyymikommentteja, sillä ne ovat kommentteja siinä missä muutkin, joten perehdyn nyt enemmänkin tähän ikävämpään ilmiöön: piilottelua anonyymiyden takana häiriköinnin/kiusaamisen/ilkeilyn/pelleilyn/ahdistelun merkeissä.

Tähdenlento blogin Facebook sivuilla kirjoitin joku aika sitten tilityksen aiheeseen liittyen, sillä olin juuri saanut varmaan arviolta 10 täysin aiheesta poikkeavaa kommenttia. Mielelläni kopioisin kaiken kansan nähtäville kyseessä olevat kommentit (sitähän ne anonyymipellet haluaa), mutta koska osa niistä koskee lukijoitani, en pidä niiden julkaisua järkevänä vaihtoehtona. Noita about kymmentä kommenttia lukiessani mietin, että mitä pirua. Kuka on niin saamarin lapsellinen, että edes viitsii tuhlata aikaansa toisten ihmisten häiriköintiin ja ennen kaikkea asioiden vääristelyyn!?

Oletko itse koskaan harrastanut ilkivaltaa anonyyminä? Miksi? Oma vastaukseni kysymykseeni on tiukka ei. Minä en tarvitse naamiota naamalleni piilottamaan ihmistä näytön takana, joten voin suoraan sanoa, että täältä päin tulevat kommentit ja kritiikit tulee nimellä Satanica, jos on tullakseen. Mikäli piiloudut anonyymiyden taakse vain siksi, ettet uskalla kommentoida omana itsenäsi, voin antaa neuvon: jätä kommentoimatta. Anonyyminä on toki helppoa piilottaa oma vastuu kirjoituksistaan - eihän niiden kirjoittajaa näe. Sen sijaan ihmettelen suuresti, miksi anonyymit ottavat hirveän riskin. Itselläni esimerkiksi on käytössäni kummassakin blogissani eräs ohjelma, jonka avulla näen kaikkien blogiini kirjoittajien ja kävijöiden ip-osoitteet ja paikkakunnat, joten ruudun takan kirjoittavan henkilöllisyys on selvitettävissä, jos ihan sille tasolle sen haluaa viedä. En halua uhkailla, pelotella tai esittää mitään kovista, mutta jos nyt oikein revitellään, niin olen kuullut osan bloggaajien (en puhu siis gingablogeista) vieneen asiaa eteenpäin poliisille, joka taas on selvittänyt perseilijän osoitteen ja oikean nimen ja näin ollen tekijää on voitu rangaista mm. sakolla tai kunnianloukkaussyytteellä. Olisitko sinä valmis riskeeraamaan maineesi saatika rikosrekisterisi toisen häiritsemisellä? Pienikin loukkaus voi viedä poliisille.

..Ja jotta kukaan nyt ei kuvittelisi, niin itse en ole niin vakavia kommentteja saanut, että niistä pitäisi poliisin pakeille mennä, mutta teen nyt vielä selväksi, että jos joku luulee että minä olisin poliisiin ottanut yhteyttä jonkun saaplarin anonyymin takia, niin voin sanoa suoraan, että en ole niin tehnyt. Lähinnä minua vain huvittaa se, miten joku oikeasti aikaansa viitsii tuhlata toisen häiriköintiin ja kiusoitteluun. Toki myönnän, että osa kommenteista on saattanut minua aluksi provosoida, mutta koska en alennu samalle tasolle kuin vihaajani tajuttuani, ettei minun sanomiseni vastaan mitään hyödytä, päätin olla tuhlaamatta aikaani anonyymikommentteihin paria lausetta enempää jos sitäkään. Ärsyttävää, että anonyymit tahallisesti piruilevat ja vääristelevät tiettyjä asioita.. Osa väitteistä ei edes pidä paikkaansa. En nyt ala erittelemään, mitä asioita.

Nykyisin blogissani on käytössä kommenttien hyväksymistoiminto, jolla voin onnekseni deletoida heti alkuunsa tällaiset urpokommentit, joten uskoisin, ettei tulevaisuudessa mitään sen kummempaa showta tulla näkemään ainakaan blogin puolella. Onko kommentin deletoiminen pelkuruutta? Ei. Se on lukijoiden ja itsensä suojelua. Jos jonkin asian tai kommentin kokee epämukavaksi ja asiattomaksi, sen voi hyvillä mielin poistaa, eikä kommentista tarvitse sen jälkeen välittää.

Väärinkäsityksiä toki tulee aina, joten käsitelläänpä sitten tämäkin asia: Miten rakentava, asiallinen kritiikki eroaa asiattomasta? Jokainen varmasti käsittää tämän hyvin eri tavoilla, mutta itse näen asian niin, että näiden kahden raja on hyvin häilyvä, joten mielestäni tässä asiassa ratkaisee kirjoituksen sävy. Toki on olemassa persoonia, jotka eivät välttämättä itse tiedosta kirjoittavansa turhan ilkeään sävyyn, kuten itselleni on pari kertaa käynyt kauan sitten ja joillekin ihmisille vain on ominaista kirjoittaa hieman "ilkeämmällä" sävyllä kuin toisilla, eikä hieman ilkeästi kirjoitettu kommentti aina välttämättä ole merkki pään aukomisesta, vaikka se siltä vaikuttaisikin. Kirjoitettu kieli kuitenkin on hyvin erilaista kuin puhekieli. Kirjoituksesta on hankala ottaa selvää, onko kyseessä sarkasmi vai vain viattomasti todettu tai kyseenalaistettu, pohdittavaksi tarkoitettu seikka. Jotta väärinkäsityksiä ei tulisi, suosittelenkin lukemaan kirjoitetun kritiikin (tai oli se nyt mikä hyvänsä kommentti) useaan kertaan, jotta siitä ei saa vääriä käsityksiä. Itse työstäessäni ja aloittaessani esimerkiksi blogiini kirjoittamiani mielipidekirjoituksia, olen aina aloittanut ziljoonalla kirosanalla ja provosoinnilla, suorastaan räyhäämisellä, mutta monen kerran lukemisen jälkeen olen rankalla kädellä karsinut epäoleellista räyhäämistä pois ja vaihtanut kirjoituksen sävyn asiallisempaan, sellaiseen, joka herättää huomiota, antaa ajattelemisenaihetta ja kiinnostaa - näin kaikille tulee hyvä mieli, eikä tarvitse olla heti oikomassa mitään. Virheitä toki sattuu aina, ihmisiähän me vain olemme. Ihmisillä on ja tulee aina olemaan erilaisia mielipiteitä, joten jos mielipidetekstiä kirjoittaa hyvin vakavasta tai kiistellystä aiheesta, on lähes mahdotonta, että kaikki olisivat asiasta samaa mieltä.

Millainen se asiaton kommentti sitten on? Yleensä asiaton kommentti käsittelee jotakin muuta kuin itse aihetta eli kommentoitavaa tekstiä. Asiaton kommentti keskittyy yleensä kirjoittajaan, hänen persoonallisuuteensa ja henkilökohtaisuuksiin, jossa kyseenalaistetaan tahallisesti jokin asia tai yksinkertaisesti puhutaan paskaa, mikä ei paikkaansa pidä. Asialliseksi kritiikiksi sen sijaan miellän sellaisen, joka esitetään kohteliaasti (huom! kohteliaisuus ei aina tarkoita ystävällisyyttä tai nuoleskelua, vaan se on toisen osapuolen tunteiden huomioimista), perustellusti ja fiksusti. Itse, jos joskus kritiikkiä tai kyseenalaistamista olen esittänyt, olen vielä lisännyt tekstini perään jotain hyvääkin, jotta lukija ymmärtää, että olen ymmärtänyt hänen pointtinsa - tällöin voitaisiin siis puhua eriävän mielipiteen kirjoittamisesta. Koska tästäkin asiasta voi olla montaa eri mieltä, kysyisinkin teiltä lukijoilta missä teidän rajanne menee asiallisen kritiikin ja asiattoman päänaukomisen raja? 

Miksi sitten tällaista typeryyttä harrastetaan? En tähän suoraa vastausta osaa antaa, enhän tällaista lapsellisuutta ole koskaan harrastanut. Olen miettinyt asiaa monelta kannalta. Onko kyseessä kateus kirjoittajaa kohtaan vai meneekö kirjoittelu niinkin arkipäiväisen asian piikkiin kuin kännissä oleminen? Voisiko mahdollinen syy olla myös tylsyys, pahamieli tai viha, jonka haluaa purkaa kiukuttelemalla toisille? Onko tällaisessa kommentoinnissa oikeastaan edes mitään varsinaista syytä? Jos joku tähän vastauksen osaa sanoa, niin voi sen minulle kertoa, nimittäin ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää.

Kannattaako anonyymiperseilijöiden kommentoihin vastata? Oma vinkkini asiaan on se, että ei kannata, mikäli teksti on perustelematon ja muistuttaa kännissä kirjoitettua tekstiä, kuten "Riki on sexy babe, uh uh". Moisen tekstin voi helposti deletoida alkuunsa, sillä se ei tarkoita yhtään mitään muuta kuin sitä, että sen kirjoittanut on äärimmäisen typerä ja lapsellinen. Muissa tapauksissa kommenttiin voi vastata lyhyesti (jos siis vaikka haluaa oikaista jonkun tahallisesti väärin ymmärretyn asian) ja sen jälkeen vain estää ip-osoite, jolloin kyseinen käyttäjä ei enää pääse häiriköimään. Onko se pelkuruutta? Ei, ei todellakaan ole. Itse en ole (vielä) kenenkään ip-osoitteita estellyt, ihan vain siksi, että sisäinen Weedini estää sen: pitäähän sitä kaikille mahdollisuus antaa.

Noniin. Tässäpä oma tilitykseni liittyen aiheeseen. Nyt minut varmaan viedään teuraalle, kun uskalsin tälläisen aiheen ottaa esille..

Onko lukijoiden blogeihin iskenyt anonyymiperseilijä? Jos on, millaisia kommentteja olet saanut ja miten olet toiminut anonyymien suhteen? Millaiset asiat lasket asialliseksi kritiikiksi ja millaiset taas epäasiallisiksi?

Ja hyvät anonyymiperseilijät. Miksi tuhlaatte aikaanne toisten härnäämiseen? Haluatteko loukata jonkun tietyn ihmisen tunteita tahallisesti vai katsoa, miten pitkälle jonkun pinna kestää?