Suomijulkaisut

Tämä postaus käsittelee suomijulkaisuja, joita Gingasta on tässä lähiaikoina tehty sekä tietysti spekulointia siitä, mitä vielä mahdollisesti voisi julkaista.

GNG:n suomentaminen sai monet fanit kiljumaan riemusta ja itsekin olin siitä hyvin ilahtunut. Harmi vain, etten vielä tuolloin ollut niin aktiivinen fani kuin nyt, joten GNG jäi tuolloin vielä keräilemättä (ja sain myöhemmin etsiä missattuja osia kissojen ja koirien kanssa saadakseni täyden sarjan kasaan). GNG:stä julkaistiin hyvin pian ensimmäinen extramanga, Meteor Gin, joka ainakin omasta mielestäni on yksi parhaimmista ja tietyllä tapaa hyödyllisimmistä suomijulkaisuista. Meteor Gin on erinomainen opus fanille, joka haluaa tietää ne pienetkin yksityiskohdat ja seikat, mitä mangassa ei välttämättä kerrota ja paljon muuta nippelitietoa. Meteor Ginin ja Weedin julkaisun myötä fanit alkoivat odottaa lisää suomijulkaisuja - ja niitä myös saatiin: Shin Gaidenit 1-2, Riki ja pian myös näillä näkymin loppuvuodesta ilmestyvä Weed taidekirja. Mitä vielä Punainen jättiläinen keksiikään? Se jääköön nähtäväksi.

Taidekirja on yksi suosikkini, mutta en silti olisi halunnut sitä julkaistavaksi suomeksi. Toisaalta, siinä on hyvin näyttävä kansi, joka saattaa herättää huomiota myös ei-faneissa.

Mitkä sitten ovat omia suomijulkaisusuosikkejani, jos niin sanottuja perusmangoja eli GNG:tä ja GDW:tä ei lasketa? Tässäpä oma top 4- listani. Jos haluat lukea kyseisten mangojen arvostelut, klikkaa listassa olevaa nimeä. Meteor Ginistä en arvostelua ole tehnyt.

1. Meteor Gin
2. Riki
3. Shin Gaiden 2 
4. Shin Gaiden 1

Moni varmasti ihmettelee, miksi suosikkilistaani ei kuulu taidekirja. Taidekirja on varmasti yksi harvinaisimmista ja halutuimmista Ginga-extroista ja itsekin miellän sen yhdeksi suosikkiopuksekseni, mutta en sitä olisi halunnut julkaistavan. Miksi? Ensinnäkin taidekirja on hyvin arvokas. Se maksaa nykyisin n. 70 euroa ja voisi sanoa luojan lykyksi sitä, että itse sen aikanaan sain ihan pilkkahintaan. Kirjan julkaiseminen suomeksi tarkoittaa sitä, että sen arvo laskee, mutta en kuitenkaan sen takia itke verta tai jätä kirjaa ostamatta. Ainut syy siihen, miksi en juuri tätä olisi julkaisuun halunnut oli se, että mielestäni taidekirjassa ei pahemmin ole mitään suomentamista. Toki on hienoa saada tällainen harvinaisuus suomeksikin ja meille suomalaisille, mutta olisin toivonut julkaistavaksi jotakin aivan muuta.

Mitä extroja sitten haluaisin julkaistavan suomeksi?
1. Weed tietokirja Meishobu Retsuden. Koska saimme GNG:stäkin tietokirjan, olisi hienoa saada sellainen Weedistäkin, vaikkakin Retsuden käsitteleekin Weediä vain hieman alusta Hougenin ensiesiintymiseen asti. Tämä olisi kuitenkin ehdoton ykkönen ja rukoilen kädet ristissä joka ilta, että tämä tultaisiin joskus suomentamaan, vaikka ehkä hieman keskeneräinen manga onkin. Tekeeköhän Takahashi jatkoa tälle koskaan?
2. Boku No Inu, Boku No Weed. Vaikka tämän japaninkielisen version vaihdoinkin pois aikanani pidettyäni sitä turhana, toivoisin sitä kovasti suomennettavaksi. Boku no inu sisältää sivutolkulla tekstiä, eikä minulla ole käryäkään siitä, mitä siinä sanotaan ja lähinnä siksi mangan vaihdoinkin pois. Suomennettuna tämä manga olisi varmasti helmi, sillä muistikuvieni mukaan siinä on aika paljon tietoa itse Takahashista.
3. Weed Gaiden oli myös toivelistalla. Melin tarina olisi todella kiinnostavaa lukea suomeksi, vaikka se monesta paikasta jo englanniksi käännettynä löytyykin. Lonely Ron ei kiinnosta pätkääkään, mutta juuri tuon Melin tarinan takia tämä julkaisu olisi erinomainen lisä jo suomennetuille Shin Gaideneille.
4. Orion, of course. Orion nyt ei varsinaisesti extra ole, mutta toivon, että sekin joskus julkaistaisiin.
5. Irtotarinat sieltä ja täältä. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että toivoisin erityisesti jotain pientä pätkää esimerkiksi Yamatosta ns. näytteen muodossa. Myöskin se julkaisu -jonka nimeä en nyt muista-, joka on suomalaisille omistettu, olisi ehdoton helmi.

On todella hienoa, että juuri meille suomalaisille on annettu tällainen mahdollisuus lukea extramangoja, sillä monella muulla maalla tähän ei mahdollisuutta ole. Suomennoksien myötä monien harvinaisien mangojen arvo laskee, mikä ei sinänsä minua haittaa. Pikemminkin on rasittavaa omistaa monta samaa mangaa eri kielellä, mutta silti jostain syystä niitä ei viitsi myydä pois. Senpä takia olen jatkossa tarkempi sen suhteen, mitä extramangoja tulevaisuudessa ostan ja mitä en. Haaveena tietysti olisi saada kaikki mahdolliset extrajulkaisut suomeksi, mutta toisaalta taas olisi hienoa jättää joitain asioita arvailuiden ja haaveiden varaan. Kuitenkin jollain tapaa kaipaan kovasti aikoja, jolloin tietyt asiat ja extrat olivat kysymysmerkin peitossa ja niiden lukemista vain haaveili. Periaatteessa siis suomennoshaaveet saadaan vihdoin toteen askel askeleelta, mutta toisaalta olisi jollain tapaa ihanaa vain haaveilla ja ihmetellä.

Mitä extramangoja itse haluaisitte julkaistavan suomeksi?

Hahmojen yhdennäköisyydet

Hopeanuoli ja GDW ovat kumpikin saaneet kritiikkiä siitä, että osa hahmoista on keskenään hyvin samannäköisiä. Itsekin olen asiasta nalkuttanut ympäri nettiä ja hyvin samankaltaiset hahmot sekoittuvat helposti keskenään. Totuus on kuitenkin se, että oikeassa elämässäkin samaa rotua edustavat koirat ovat hyvin samannäköisiä keskenään ja toisinaan vain luonne voi ne erottaa toisistaan. Miksi siis me fanit hermostumme?

Hahmojen yhdennäköisyyksille on keksitty monenlaisia teorioita aina Takahashin mielikuvituksen lopahtamisesta unohteluihin sun muihin. Takahashi on kuitenkin eräässä haastattelussa (en muista missä) todennut, että hän päättää hahmon rodun ja ulkonäön keksittyä ensin sille luonteen. Kun hahmon luonnetta vastaava rotu löytyy, Takahashi valitsee sen. Yksinkertaista ja nerokastakin, vai mitä? 

Olen huomannut, että tiettyjä Gingahahmoja vertaillaan hyvin usein toisiinsa. Erityisesti valkoiset kishut, kuten Akame ja Kyoshiro, saksanpaimenet John ja Jerome sekä akitat Weed ja Gin saavat usein niskakarvat pystyyn. Myönnettäköön, että hahmot ovat hyvin samannäköisiä, mutta moniko on miettinyt sitä tosi asiaa, että on itsestäänselvyys, että samaa rotua edustavat hahmot muistuttavat auttamatta toisiaan jollain tapaa. Esimerkiksi Akame ja Kyoshiro on hyvin helppoa erottaa toisistaan: Kyoshirolla on arvet, se on pienempi ja Akamen erottaa vinoista silmistään. Jeromen kuvioinnit ovat tyystin erilaiset kuin Johnilla ja Weedin ja Ginin erottaa arvista sekä silmien muodosta. 

Vertailun vuoksi GDW animen versiot Johnista ja Jeromsta. Hahmot muistuttavat toisiaan selvästi, mutta ne silti pystyy erottamaan täysin eri hahmoiksi erilaisten kuviointien ansiosta.

Olen jo blogissani moneen kertaan maininnut sen, miten paljon Weedin ja Ginin puhutaan muistuttavan toisiaan. Mielestäni on täysin luonnollista, että kaksi saman perheen hahmoa muistuttavat toisiaan ja koirien maailmassa jokainen rodunedustaja muistuttaa toista hyvinkin paljon. Joku voisi sanoa tähän, että onhan esimerkiksi Narutossa, Dragonbalzissa ja monessa muussakin animessa kaikki hahmot täysin erinäköisiä, niin on kuitenkin tässä tapauksessa paha lähteä vertailemaan koirista kertovaa sarjaa ihmisaiheiseen sarjaan. Vaikka ihminenkin perii vanhemmiltaan tiettyjä piirteitä ulkonäköönsä, ne eivät ole yhtä selviä kuin eläimillä. ..Vai olisiko Weedistä pitänyt tehdä luppakorvainen, ettei se varmasti muistuttaisi Giniä?

Näin lopuksi vielä totean, että ymmärrän kyllä kuitenkin niitä, jotka kyllästyvät näkemään samankaltaisia hahmoja jatkuvasti - itsekin kuulun niihin. Tähän asiaan mielestäni pitäisi kuitenkin suhtautua hieman toisella tapaa. Koirarotuja on kuitenkin vain rajallinen määrä ja minusta olisi hullua, jos jokaista koirarotua esiintyisi vain yksi kappale, eikä toista samaa rodunedustajaa olisi ollenkaan. Jos näin olisi, Gingasta tulisi heti väkinäinen.. Vai miltä kuulostaisi chihuahua Oun joukoissa? 

Vertailussa: Igat ja Kogat

Kuten jo moni lukija varmasti tietääkin, igat ja kogat ovat yksiä suosikkejani Ginga-saagassa. Kogien johtaja Kurojaki on yksi suosikkihahmoistani, mutta eipä igakoirien johtajassa Akamessakaan moittimista ole. Tässä postauksessa vertailen hieman näiden kahden lauman hyviä ja huonoja puolia. Pidän kummastakin laumasta kokonaisuudessaan yhtä paljon, mutta vielä ei ole täysin selvää, kumman valitsisin, jos olisi pakko valita vain toinen.

Kaksoissolan foorumilla joku aloitti mielenkiintoisen vertailuketjun igoista ja kogista, mikä olikin pienenä inspiraationa tähän postaukseen. Foorumin topicissa piti siis valita suosikkilaumansa noista kahdesta ja valitsin pitkän mietinnän jälkeen kougat vedoten niiden kivaan ulkonäköön, raakuuteen ja aseistukseen. Näin jälkeenpäin mietin kuitenkin, että onko kogat sittenkään suosikkilaumani. Älkää muuten ihmetelkö, miksi kirjoitan välillä koga ja välillä kouga. Koga-kirjoitusasu on jäänyt suomidubbiajoilta päälle, kun tietääkseni kouga on oikea kirjoitusasu.

Riitapukarit mittelöimässä

On päivän selvää, että nämä kaksi laumaa ovat täysin erilaiset keskenään - ne ovat kuin vastakohdat. Kogat ovat pahoja, ulkonäöltään tummia tai punaisia, harjallisia ja niillä saattaa olla kasvoissa pieniä kuvioita, kun taas igat ovat hyviksiä, puhtaanvalkoisia, ehkä vähän tylsänkin värisiä pidemmän päälle. Laumojen välillä on siis selkeä hyvis-pahis asettelu ja sen huomaa jo laumojen värityksistäkin: valkoista pidetään hyväntahtoisena, kun taas musta ja punainen ovat pahuuden tunnusvärit. Olisi muuten mielenkiintoista tietää, miksi Kurojaki ja Tesshin ovat mustia, kun muut laumalaiset ovat punaisia.

Mikä sitten tekee vaikeaksi valita suosikkilaumansa? Vaikka Kurojaki onkin suosikkihahmoni ja olen varmaan monesti sanonut olevani ehdoton kogakoira-fani, mutta nyt jälkeenpäin mietittynä olen asiasta epävarma. Myös monet ystäväni aina vitsailevat pahishahmojen muistuttavan minua, koska muistutan niitä ulkonäöllisesti.. En toki kiellä, ettenkö mieltyisi ulkonäöllisesti enemmän tummiin, omaan tyyliini ja ajatusmaailmaani sopiviin hahmoihin, mutta täytyy sanoa, että kyllä minua hyvishahmotkin kiehtovat. Takahashin sarjoissa pahishahmot ovat usein pelkureita ainakin viime peleissä ja se näkyy turhankin hyvin kogien tapauksessa. Mangassahan Kurojakin alaiset pelkäävät kuollakseen oulaisia, näiden päästyä niskan päälle. Lisäksi Kurojaki itse osoittautuu mangassa aikamoiseksi jänishousuksi, kun taas animessa koko kogaklaani on urhoollinen ja erittäin varteenotettava pahisjengi. Miksi siis Takahashi on tehnyt upeasta laumasta niin kliseisen pelkuri-pahis-liigan, jota katsellessa tulee järkyttävä myötähäpeä?

Kogien pelkuruudesta huolimatta niissä on yksi erittäin viehättävä piirre, nimittäin se, että ne ovat kannibaaleja ja vieläpä johtajansa käskystä. Kannibalismi jos mikä kiehtoo tällaista goottineitokaista kuin minä ja kukapa ei rakastaisi sirpillä huitovaa mustaa irokeesipäistä koirahahmoa? Sen sijaan igat, hyviksiä kun ovat, eivät käsittääkseni aseita käytä, mutta sen sijaan ne hyödyntävät erikoisiskuja, kuten raikakenia. Luulisi kannibalismin tekevän kogista rohkeita ja melkein sekopäisiä raakalaisia, mutta ei. Ei näköjään. Luojan kiitos niille on tehty hirmuinen parannus animessa.

Kun kogat kiehtovat ulkonäöllisesti ja niillä on paljon ns. "kauhuvaikutteita", eivät ne kokonaisuutena ole sen parempia kuin igatkaan. Igojen valttina on yksinkertainen ulkonäkö ja mielestäni valkoinen väri on täydellinen ninjakoiralle puhumattakaan kauniista vinoista silmistä, joista viisaus huokuu. Erityisesti Akamea on siunattu täydellisillä silmillä ja kuten sanottu, hahmon viisaus saa minut veteläksi. Akame on johtajana tyyni ja se tuntuu keksivän ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin. Igoissa hyvää on myös se, että ne eivät ole heti kaveeraamassa uusien tuttavuuksien kanssa, vaan ottavat niistä selvää ennen hätiköintejä - oulaisten tapauksessahan kävi väärinkäsitys. Outoa puolestaan on se, miksi ihmeessä Akame, joka ei pahemmin tunnu haluavan enää jatkaa sotimista, jatkaa kääröjen piilottelua. En usko hänen polttaneen Itho-taloa hetken mielijohteesta.

Tämä kohtaus on suosikkejani koko Ginga-saagassa. Myöskin suosikkikuvani Kurojakista.

Akamekin osaa näyttää viatonta naamaa, vaikka onkin ylväs igajohtaja.

Molemmissa laumoissa on siis hyviä ja huonoja puolia. Kummatkin johtajat harjoittavat alaisiaan ja koulivat heistä kunnon ninjasotureita. Kumpi siis on parempi? Vaikka asiaa tätä postausta tehdessäni pohdiskelin, en vain osaa valita näistä kahdesta parempaa, koska niissä on yhtä paljon hyviä ja huonoja puolia.

Kumpi lauma on teidän suosikkinne ja miksi?

Arvostelussa: GDW osa 22 - Valiojoukko

Osa 22 ilmestyi myöhässä, mikä tuntui aiheuttavan närää monissa faneissa. Itseänikin asia otti pannuun, sillä mangan jatkuva myöhästely herättää monia kysymyksiä, kuten "Ollaanko mangan suomentamisesta kiinnostuneita aidosti vai tehdäänkö sitä vain siksi, että ihmiset haluavat?". Weedissä (ja Shin Gaidenissa) on ollut pariin otteeseen kirjoitusvirheitä, joten ainahan tuollaiset mokailut pistävät miettimään.. Ei sillä, että jotenkin syyttelisin suomentajia, mutta kuitenkin. Meidän fanienkin tulee kuitenkin muistaa, että Weedin lisäksi suomennetaan montaa muutakin sarjaa, joten myöhästelyihin kannattaa varautua - eikös se pääasia ole se, että Weediä suomennetaan? Meitä Ginga-faneja tunnutaan hemmottelevan oikein olan takaa milloin uusilla suomijulkaisuilla ja milloin erilaisilla tapahtumilla, joten ei kannata vetää herneitä nenään pikku myöhästelyistä. Uskon, että Weed ei ole ainut manga, joka tuppaa myöhästelemään..

Mutta nyt siihen arvosteluun. Kansikuva on jälleen kerran erittäin onnistunut. Metsämaisema sopii todella hyvin kaatuneeseen puunrunkoon. Mangan sisältö sen sijaan ei kovin mieluisaa luettavaa ollut, sillä en millään malta odottaa Hougen saagan päättymistä. Noh, eihän tässä olekaan enää kuin 8 osaa ennen uuden saagan alkamista.

Osa 22 aletaan viimein lähestyä loppua. Taistelu Hougenin kanssa on viimein alkanut ja Weed kumppaneineen luo viimeinkin suunnitelman lyödäkseen tuon hirviökoiran pois päiviltä. Weed jopa kokeili battougaa Hougeniin ja luuli onnistuneensa, mutta Hougen olikin ehtinyt vetämään vierustoverin kilvekseen. Mielenkiintoista, että Weed todella aikoi tappaa Hougenin ZTB:llä, vaikka hän aina jakelee uusia mahdollisuuksia. Minne siis katosi se Weed, jota olemme tähän asti nähneet? Onko viha mennyt aatteiden edelle? Vai halusiko Weed sittenkin vain uhitella vihollistaan?

En vieläkään käsitä, miksi ihmisten pitää sekaantua laumojen väliseen taisteluun. Kuten olen monesti jo todennut, Daisuken ja Hidetoshin esiintyminen on oikein mieluisaa, mutta en silti käsitä heidän aikeitaan. Saa nähdä, miten armeija aikoo toimia, jos se todella aikoo hävittää Futago-solan asukit.

Tämä osa sisälsi kokonaisuudessaan paljon taistelemista ja suunnittelua. Pienenä tähtenä mainitsen vielä Kyoshiron. Kierolla tapaa oli hienoa, että ystävysten välillä esiintyy kateutta. Koska Weed ei valinnut Kyoshiroa taistelijoiden joukkoon, kishu päätti liittyä Hougenin joukkoon ja näyttää johtajalleen, mihin hänestä todella on. Myös Toubee lähti Hougenin päämajaa kohti, ilmeisesti itsekin sinne liittyäkseen ja kostaakseen. Manga loppui mielenkiintoiseen kohtaan:

Tilauksen purkamista pt. miljoona

Kesätöideni loppumisen kunniaksi tein tällä kertaa ehkä tavanomaista isomman (viime aikoihin nähden siis) tilauksen Urumiin, luotto Ginga-oheistuotteiden nettimyymälääni, josta lähti mukaan kolme keräilykorttia, kirjanmerkkitarra sekä Jerome lasinalunen. Olin kieltämättä äimänä katsoessani tilauksen loppusummaa, kun se oli hieman alle 40 euroa postikulut pois luettuna, sillä tilausta tehdessäni en pahemmin hintoja katsellut, vaikka yleensä pysähdyn niiden kohdalle huokaisemaan hetkeksi. Olen kuitenkin iloinen siitä, että suosikkikeräilykohteeni keräilykortit ovat niin edullisia verrattuna muihin Ginga tuotteisiin.

Keräilykorteista mukaan lähti nämä kolme:

Tilausta tehdessäni tein oikean emämokan, nimittäin painoin vahingossa väärän kortin ostoskoriin ja ehdin painaa tilausnappia, ennen kuin tajusin tilanneeni väärän kortin. Tilasin vahingossa kortin, joka minulla jo oli ja pistin asiasta heti viestiä Urumin asiakaspalveluun. Onneksi Uru oli kuitenkin ihana ja suostui kortin vaihtamaan vielä ja sain tilalle kortin Wilsonista ja Chibistä. Olen varma, että moni nettikauppa ei suostuisi tilausta muuttamaan enää maksun jälkeen ja Urumin kanssa asiointi on aina hoitunut nopeasti ja asiallisesti.

Alatte varmaan kyllästyä lukemaan uusimmista keräilykorttihankinnoistani :'D Tässä kuitenkin vielä kokonaiskuvaa korttikatraastani, nyt olisikin sitten kortteja kasassa 22/60.

Lasinalunen Jeromesta oli omalta osaltani yllättävä tilaus, sillä saatuani lasinaluset Ginistä ja Weedistä, kyllästyin koko tuotteeseen pitkäksi aikaa, kunnes yhtäkkiä halusin saada vielä yhden lasinalusen ja nimenomaan Jeromesta, sillä pidän sen ulkonäöstä ja asennosta tässä lasinalusessa. Vaikka nämä lasinaluset ovat tosi upeita ja ainutlaatuisia, ne eivät kuitenkaan herätä samanlaista ihanaa nostalgian tunnetta kuin GNG aiheiset tuotteet, kuten juurikin keräilykortit, figuurit sun muut mahdolliset. GDW tuotteet ovat kuitenkin paljon uudempia ja "kehittyneempiä", mikä mielestäni on sekä hyvä että huono asia. GNG tuotteissa on kuitenkin ihanat (ja niin kummalliset) väriyhdistelmät, jotka huokuvat 80-luvun värihässäkkä aikoja (vaikka neonväreistä pidänkin, ne eivät todellakaan sovi GNG magneetteihin), kun taas GDW tuotteet ovat todella huoliteltuja (lukuunottamatta figuureja) ja uudennäköisiä. Siksipä jostain syystä arvostankin enemmän GNG tuotteita, vaikka omistankin niitä paljon vähemmän kuin GDW tuotteita.

Kaikki tietävätkin keräilykorttien keruu operaationi. Saatoitte ehkä yllättyä hieman uuden lasinalusen ostostakin, mutta kirjanmerkkitarra oli ehkä omasta mielestäni erikoisin ostos. Olen aina toitottanut ympäri Kaksoissolan foorumia, etten ole koskaan oikein pitänyt tarroista. Kuten osa varmaan muistaakin, omistan kaksi GNG aiheista tarraa (sekä tietysti Weed World 2:en mukana tulleet tarrat), joista kaksi annoin viimeisimmässä arvonnassa pois. Jostain syystä siis tarrat ovat todella tylsiä, vaikka niissä on monessa samat kuvat kuin keräilykorteissakin. Mikä niissä sitten niin kauheasti mättää, en osaa sanoa.

Anyway. Kirjanmerkkitarratkaan eivät ole mitään suosikkikeräilykohteitani, mutta onhan se mukava omistaa edes yksi "näytekappale". Jotta en kuulostaisi niin synkältä, ylistän teille ostamani tarran upeaa kuvaa! Kuva on mieletön ja se onkin yksi suosikkianimekuvistani. Jos sitä aiotaan tarra ostaa, niin sen on aivan must olla oikeasti hyvä kuva Ginistä. Yllätyin, että kirjanmerkkitarra oli niinkin suuri, sillä kuvittelin sen olevan n. 7cm pitkä. Kirjanmerkki on ainakin 15cm, ellen nyt ihan väärin arvioi, ja korkeudeltaan se on pari senttiä. Mukavan kokoinen siis!

Siis ai kauhea, miten kehtaan laittaa näin huonolaatuisen kuvan tänne, mutta menkööt..

Pahoittelen kuvien surkeaa laatua. Otin ne paremmalla kamerallani, mutta jostain syystä kaikki otokseni heilahtivat, vaikka miten yritin kääntää ja vääntää. Mutta kaippa tästä jotain selvää saa!

Sinä kysyt, minä vastaan: Vastaukset kysymyksiin!

Kysymyksiä tuli yllättävän nopeasti tosi suuri määrä, joten pääsin toteuttamaan tätä videota jo aika pian. Kysymyksien jättö deadline siis päättyy, mutta niitä voi toki esittää edelleen (jospa väsäisin toisenkin vastaavanlaisen videon joskus tulevaisuudessa). Kiitos kaikille kysyjille!

KLIKKAA ITSESI VIDEOON!

Videolla siis vastaukset kysymyksiin. Toivottavasti pidätte~ Videon loppupuolella esittelen teille myös teetättämäni blogipaidan, josta laittelen myöhemmin kuvia.

HAASTE!: Sinä kysyt, minä vastaan

Blogeissa ja Youtubenkin puolella on jo pidemmän aikaa pyörinyt haaste nimeltään Sinä kysyt, minä vastaan. Joku joskus tämäntapaista taisi jossain minulta pyydellä ja ajattelin tämän nyt toteutella, kun olen saanut fanipostipyyntöjä sun muita vastaavia postausehdotuksia immeisiltä. Voisiko tämä olla myöskin vähän sellainen UKK eli usein kysytyt kysymykset?

Tässäpä siis oiva tilaisuus kysyä minulta mitä mieleen juolahtaa. Kysymyksiä saa esittää niin monta kuin haluaa (eli mitään kysymysmäärä rajaa ei ole) ja kaikkiin niihin aion vastata videopostauksen muodossa. Kysymyksien on kuitenkin liityttävä Gingaan ja muihin Takahashin sarjoihin ja niiden on oltava asiallisia, jotta blogi pysyy oikeassa aiheessa. Kysymysten aiheet voivat siis olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä eli ne voivat liittyä esimerkiksi suosikkihahmoihin, mangoihin, animeihin, oheistuotteisiin tai mielipiteisiini jostain asiasta liittyen kuitenkin Gingaan. Toivoisin kuitenkin, että kysymykset eivät olisi mitään tietokilpailukysymyksiä, tyyliin " Montako sisarusta Ginillä on?"

Kysymyksiä voi heitellä tähän postaukseen tai Facebook sivun puolelle. Myös anonyymit käyttäjät voivat kysyä~

Mitään aikarajaa en tähän nyt pistä, koska toivoisin mahdollisimman paljon monipuolisia kysymyksiä ja tarvitsen myös aikaa itse vastausvideon tekemiseen, sillä olen videoideni suhteen suhteellisen perfektionisti. Julkaisen videon sitten, kun kysymyksiä on mielestäni sopiva määrä.

Koska kyseessä on haaste, olisi kiva, jos muutkin Ginga-bloggaajat innostuisivat vastaanvanlaisesta. On kivaa kysellä muilta faneilta heidän mielipiteitään ja kysymyksiään. Haastan muutkin Ginga-bloggaajat tekemään tämän saman. Yksinkertaisesti vain pyydätte lukijoiltanne kysymyksiä, joihin vastaatte erillisellä postauksella, easy isn't it?

Ja nyt niitä kyssäreitä kehiin~