Olen jo jonkin aikaa miettinyt sitä, miten Gingaan liittyviä oheistuotteita kohdellaan tai miten niitä säilytetään. Monet oheistuotteet maksavat monia kymmeniä euroja, jopa tuhansia ja on suuri kunnia saada sellainen kokoelmaansa.. Mutta miksi pelkkää tavaraa palvotaan kuin jumalaa, vaikka ostamasi tavara on tarkoitettu johonkin aivan muuhun kuin hyllylle pällistelemään?
Tämä kirjoitus on pienenä kyseenalaistuksena keräilijöille yleensä(myös sellaisille, jotka eivät kerää Gingaa vaan jotakin muuta), myös ITSELLENI, sillä huomaan toimivani aika naurettavasti oheistavaroideni kanssa. Suutun aivan vietävästi, jos joku on lukenut jotakin mangaani, eikä ole laittanut sitä oikealle paikalleen, jokaisen kokoelmani esineen tulee olla oikealla paikallaan ja suorassa ja mitähän vielä.. Jos joku kaverini haluaa niitä katoa, niin olen paniikissa, ettei hän vahingossakaan riko vaikkapa figuurini jalkaa tai pidikettä.. Voi hyvänen aika, voi vain sanoa.
Julisteita lukuunottamatta kaikki Ginga tavarani löytyvät huoneeni hyllystä, hienosti aseteltuina ja pölyt säännöllisesti pyyhittyinä. Suurimmasta osasta tavaroistani olen ottanut pois pakkauksistaan ja heittänyt pakkaukset roskakoriin. Kuten tuossa Weed pehmo postauksessa totesinkin, niin röyhkeästi leikkasin pois raukan peffassa roikkuneen lappusen irti(joka kylläkin on tallessa ja leikkaus tietysti laski hahmon arvoa niin perkeleesti, mutta so what sanon ma) ja jokaisen GDW figuurini säilytysboksit ovat jo kaatopaikalla(paitsi ne kaksi onnetonta, jotka hyväsydämisenä ajattelin säästää).
..Mutta mitä pirskattia. Kun aletaan puhumaan Weed Wordleista, sandaaleista, kulhoista, kangasjulisteista ja tällaisista oikeasti käyttötavaroista, niin miksei niitä käytetä niihin tarkoitettuun tarkoitukseen? Miksi jotkut eivät pane kangasjulisteita seinälle muidenkin ihailtavaksi, vaan pitävät ne sitten taiteltuina paketeissaan sen toivossa, että joskus saattaisi hyvään hintaan myydä sen. Ihan oikeasti..
Miksi keksipaketissa olevia keksejä ei voi syödä hyvällä omalla tunnolla, ottaa vaikkapa kuvan parista keksistä muistoksi ja säästää laatikko muistoksi? Mitä hyötyä niistä kekseistä on, kun niitä vain pidetään vuosi tolkulla paketissaan avaamattomana? Mikä siitä keksipaketista tekee niin jumalan? Arvoko?
Entäpä sandaalit. Miksi niillä ei voi kävellä kesäisellä hiekkarannalla ja puhdistaa hyvin käytön jälkeen? Okei, käytössä ne kengät kuluvat, mutta itse voin näin lähes 200euron kenkien omistajana sanoa, että mitä sitten. Ne ovat kengät, eikä mikään posliiniesine.
Miksi Soundtrack levyjä ei kuunnella soittimessa vaan niitä säilytetään avaamattomina hyllyssä? Mikä tässä on ideana?
.. Oli tuote mikä hyvänsä, niin mikä kumma pistää ihmiset palvomaan jotakin tavaraa sen suuren hinnan takia? Itse miellän jokaisen kokoelmani kohteen arvokkaaksi, vaikka todellisuudessa tuote olisi maksanut minulle vain euron. Kuitenkin kaikki lukevat herkeämättä mangoja ja katsovat DVD:itä ja niitä ei sitten pidetä paketeissaan sen takia, koska "kaikilla on niitä ja ne eivät ole kalliita keräilyharvinaisuuksia". Menee aika ristiriitaan sen kanssa, mitä ajatellaan sitten vaikkapa pehmoista. Pehmolla ei saa leikkiä, koska se on maksanut satoja euroja ja se on harvinainen. Sen sijaan jollakin 2 euroa maksaneella pehmolla saa leikkiä, koska se on ollut halpa.
Kumpi sitten on oikein? Se, ettet käytä 100 euron sandaaleita niiden harvinaisuuden ja arvon takia vai se, että käytät niitä sillä periaatteella, että nehän ovat kengät, joissa on suosikkianimesi hahmoja? Tämä asia on hyvin kiistelty ja monilla on tästä varmasti paljon eri mielipiteitä.
Tämä on kuitenkin vain minun oma henkilökohtainen mielipiteeni, joten kertokaa siis toki omia näkemyksiänne :) Miten itse kohtelet kokoelmaasi ja mitä itse ajattelet lähes naurettavasta tavaran palvomisbuumista?
Olen tästä aiheesta mieltä sekä-että: toisaalta vastaan ja toisaalta puolesta.
VastaaPoistaMitä tulee astioihin ja kenkiin niin ymmärrän hyvin niiden käyttämättömyyden. Jos pitää jotakin tavaraa arvossa (ei sen tarvitse edes olla Ginga-tavara, vaikkapa Arabian joku hieno vaasi tai joku vastaava kallis) niin ei sitä halua käyttää, koska se voi mennä rikki tai kulua täysin kelvottomaksi.
Koska tiedän/tunnen tyypin, jolla nämä GNG-kengät on niin hän sanoi saaneensa ne muutama vuosi takaperin muistaakseni n. 66 eurolla ainoana huutajana. Kellään muulla en ole nähnyt samanlaisia, joten voin vain kuvitella miksi hän ei niitä käytä.
Jos jotain en kuitenkaan ymmärrä niin se, että asioista täytyy maksaa niin paljon. Ei se ole tyhmä, joka myy vaan se joka maksaa.
Jos joku haluaa ostaa 600 euron figuurin, joka on pari senttiä korkea ja sulaa, kun sen jättää aurinkoon tarpeeksi kauaksi aikaa niin siitä vain minun puolestani, mutta minä en siitä maksaisi.. Sama kun ihmettelen näitä _lasten syömäpuikkoja_ ei takuulla mitään nykyään myytäviä Hello Kitty-syömäpuikkoja etsitä kymmenen vuoden päästä silmä kovana.
Mutta kuten todettu, minä kohtelen arvoesineitäni kuin kukkaa kämmenellä, joten Weed-kangasjulisteeni pinta on hieman rispaantunut, leikkasin animaatiokalvoni luonnospaperia pari milliä saadakseni sen mahtumaan kehyksiin ja obeissani on ollut kolhu jos toinenkin.
Noniin, vihdoin tein sitten tunnukset että pääsen kommentoimaan sinun ja Antun blogeja. :--)
VastaaPoistaHUOM! Tämä on vain MINUN mielipiteeni, kerron vain miten itse tekisin, enkä todellakaan käske muita tekemään samoin tai arvostele heidän tapojaan. En ainakaan nimeltä.
Erittäin hyvä mielipidekirjoitus! Komppailen nyt hieman Anttua, että minäkin ymmärrän _täysin_ super vanhojen, 80-luvulta peräisin olevien harvinaisten Ginga-tavaroiden käyttämättömyyden. Ensinäkin ne voivat tosiaan mennä helposti rikki, esim. kulho/muki, tai kuvat kulua pois tiskauksen yhteydessä.
Kun puhutaan näistä uusista tuotteista, niin en älyä tätä ''kukka kämmenellä'' -kohtelua, varsinkaan joidenkin tosi isojen seinäjulisteiden kohdalla, että ne jätetään viikattuna lojumaan paketissaan, josta ei näe mitään, johonkin vain sen takia, että ei haluta, että ne kuluu. Miten jokin kankainen seinäjuliste voi kulua seinällä, ellei sitä sitten riepottele kovasti tai aurinko siihen paista 24/7? Okei, se kerää pölyä, mutta saa kai pölyt pyyhittyä aina pois? Miksi näitä uusia oheistuotteita pitäisi alkaa jo nyt kohtelemaan kuin jotain perintoä, että ''pidän nämä nyt erittäin hyvässä kunnossa niin joskus 30 vuoden päästä tulevaisuuden Ginga-fanit saavat ihastella näitä''. To be honest, minä en todellakaan ajattele tulevaisuuden faneja, vaan vain itseäni ja miten itse nautin eniten kokoelmastani.
Otit myös hyvin esiin nuo CD-levyt tuolla. Minä en sitten vain millään tahdo käsittää, että miksi ihmeessä jotkin Weed Soundtrack levyt pidetään paketeissaan eikä kuunnella niitä ikinä? Mitä iloa siitä on? Tässä ei kuitenkaan voi puolustella sitä hinnalla, että kun ''tämä on niin harvinainen ja maksoi yli 100 euroa'', kun näitä löytyy Huuto.netistä ~20 euron pintaan...
Voin myöntää sen, että olen itsekin monesti neuroottisen suojelevainen kokoelmaani kohtaan ja kohtelen sitä kyllä tosi hyvin. Silti minulle se nauttiminen näistä kerätyistä tavaroista on niiden esille laittaminen ja katselu. Jollekin toiselle riittää että laittaa sen johonkin laatikon pohjalla paketteineen päivineen, mutta minulle ei. En kuitenkaan sano, että muiden tapa on huono, en vain nyt millään sitten käsitä sitä. Kai se on vaikea hyväksyä muiden näkökulma.
Huh, tulipas tekstiä. Aikamoinen purkaus. :'D Toivottavasti kukaan ei nyt loukkaannu tästä, piti vain saada avata salainen sana-arkkuni. Heh.
Molemmat olette niin oikeassa. Minusta on tosi huvittavaa, miten tavara saa ihmisen käyttäytymään eri tavalla. Ja todellakin, kuten sinä Taigin sanoitkin, niin ajattelen kyllä tässä keräilyasiassa vain ja ainoastaan itseäni, enkä mitään perkuleen tulevaisuutta :'D
VastaaPoista