maanantai 30. huhtikuuta 2012

Hyvää vappua!

Hyvää vappua toivottaa Satanica videopostauksen kera!

VAROITUS! Kerskailun, hehkutuksen ja muun keräilyn esittelyyn liittyvän vihaajat: Älkää katsoko!
Ei vaan. Vitsi vitsi. Haittaakse?

Tarkoitus ei tosiaan ole kerskailla, mutta minkäs teet, kun lapsi saa uuden lelun ;)




sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Weed mangan 7 osan arvostelu

HUOM! Sisältää spoilereita!!
Pääsinpä minäkin eilen ostamaan tuon etuajassa ilmestyneen mangan työpaikkaani läheltä olevasta R-kioskista. Enpä olisi sinnekään tajunnut mennä, ellen olisi Kaksoissolaa seuraillut. No, onneksi näin. Tänne Valkeakoskelle kun kyseistä mangaa tulee vain pari kappaletta myyntiin(lukuunottamatta keskustan S-markettia), joten täytyy olla nopea, että ehtii ostamaan mangan. Siksi yleensä pyrinkin ostamaan uudet osat aina niiden ilmestymispäivänä, ettei sitten myöhemmin tarvitsisi etsiä kissojen ja koirien kanssa.

Mutta joo. Itse asiaan. Lukaisin tuon mangan eilen läpi aika tiuhaan tahtiin. Tykkäsin kyllä, mutta minusta tarina junnasi suurimmaksi osaksi Rocketin ja sen veljissä. Alussa tosin koirat auttoivat Akamen turvaan ja Weed sai tietää isänsä kohtalosta.

Täytyy kyllä sanoa, että meinasi ihan itku tulla silmään lukiessani kohtausta, jossa GB kertoo Weedille menneisyydestään. Olin aika yllättynyt, että GB oli tavannut Hougenin jo aiemmin - ilmankos animessa ihmettelinkin sitä, mistä kummasta Nero on tajunnut liittyä Hougenin riveihin. Oli tosi surullista, että GB joutui viemään pikkuiset koiranpennut Hougenin armoille.. Teloitettavaksi. Tosin GB:hän ei sitä sallinut, mutta pelko pakotti hänet pysymään paikoillaan ja katsomaan, kuinka pennut tapettiin. Todella koskettava kohtaus.

..Mutta sen sanon, että Rocketin liittyminen Oun sotureihin oli animessa paljon parempi kuin mangassa. Animessahan Rocket tulee aluksi tarkkailemaan lauman toimintaa liittymällä niihin vakoojana. Mutta tässä osassa Jet/Missile(en muista kumpi) ryövää Weedin ilman mitään laumoihin liittymisiä ja Jerome lähtee pelastamaan Weediä. Löydettyään Weedin, Jerome alkaa taistella Rocketin veljeksiä vastaan ja saa Rocketin tajuamaan, minkä vuoksi Oun soturit ovat niin erilaisia. Rocket tajuaa sen melko pian ja minusta juuri tällainen taistelukohta on todella hyvä kohta alkaa tajuamaan sitä, että läheisen vuoksi kuoleminen on upea asia Oun joukkojen mielestä. Niinpä Rocket sitten päätti liittyä Oun joukkoihin ja siten jätti veljensä vastapuolelle. Sinänsä outoa, ettei Rocketin veljekset seuranneet veljeään, vaan jäivät vapisemaan paikoilleen järkyttyneinä. Heidän mielestään kannatti palvella Hougenia, jolla oli kymmenkertainen määrä koiria verrattuna Weedin joukkoon. Idiootit.

Rocketia ei aluksi otettu laumaan mukaan mielihyvin. Tietenkään. Olisin repinyt perseeni, jos Weed olisi heti alkanut jeesustelemaan hänelle ominaiseen tapaan, vaan nyt Weedkin hieman epäröi tulokkaan suhteen. Lopulta sankarimme huomasi, että Rocket halusi tosissaan liittyä laumaan ja hän oli "nähnyt valon", joten Weed hyväksyi hänet.

Manga loppui tällä kertaa hyvään kohtaan. Minusta nuo pari edellistä ovat loppuneet siten, että kohtaus on jäänyt kesken typerästi. Tässä mangassa lopetus oli aika hyvä. Rocket avaa koirille hieman Hougenin suunnitelmia ja ehdottaa koiria lähtemään ylittämään vuoria. Kiintoisaa nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Loppuarvioksi mangasta sanoisin ihan jees. Kansi on tosi kiva, vaikkakin tuo sininen osa taustalla tekeekin tuosta vähän tönkön ja halvan, mutta tarina junnaa hirveästi paikallaan tässä osassa. Jos arvio pitäisi tehdä kouluarvosanoin 4-10, niin arviokseni tulisi 7.

..Ja Rocket ja sen veljekset ovat miljoona kertaa paremman näköisiä mangassa kuin animessa.

torstai 26. huhtikuuta 2012

Ginga Densetsu Riki suomeksi heinäkuussa!

Piti tätäkin aamuisen postauksen yhteydessä mainostaa, mutta en ehtinyt, kun tuli töihin kiire - hehheh.
Tosiaan. Pitkän ja hartaan odottamisen jälkeen Ginga Densetsu Riki - Ginin isän lapsuudesta kertova yksiosainen manga, julkaistaan suomeksi heinäkuussa 2012. Ihan mieletön juttu! Itse omistan tuon mangan japaninkielisenä(ykkösjulkaisuna obin kera) ja on kyllä ihana. Tietenkään en ymmärrä japanin kielestä paskaakaan, mutta Gingapediasta olen lukenut tiivistelmän mangan tapahtumista ja voin sanoa, että Riki on ollut todella erilainen pentuna kuin mitä aikuisena. Mutta kyseistä mangaa arvostelen enemmän sitten, kun se ilmestyy. Joten jännittäen odottamaan, että millainen suomennos sieltä nyt sitten saapuu >:)

Siinä tosiaan olisi sitten molempien julkaisuiden kansikuvat. Ylhäällä siis ensimmäinen ja alhaalla toinen. On aikas kivat, mutta kyllä tuo ykkösjulkaisun kansi vie voiton <3

Suosikkihahmoni Ginga Nagareboshi Ginistä

Ajattelin listata hieman suosikkihahmojani GNG:stä. GDW ja GDWO hahmosuosikkilistat tulevat myöhemmin. En viitsinyt niitä tehdä tähän samaan, koska viestistä olisi tullut niin pitkä.

Saattaa sisältää spoilereita!!

Ginga Nagareboshi Gin


GIN: Gin on ollut suosikkini lapsuudestani lähtien. Se on hahmo, joka on iskenyt minuun eniten lähinnä luonteensa takia. Hän on kiltti, oikeudenmukainen, utelias ja hyvin rohkea - juuri sellainen esikuva, jota voin vielä nykypäivänäkin ihailla. Gin on hyvin karismaattinen ja ihmisenä tahtoisin olla juuri hänen kaltaisensa. Ikävä kyllä Gin on vain kuvitteellinen hahmo, joten sen täydellisyyttä on vaikea kopioida. Mutta onhan Ginissäkin omat vikansa. Hän on toisinaan tyhmänrohkea ja erehtyväinenkin, mutta silti hyvin uskollinen kaikille ystävilleen. Gin ei koskaan jättäisi ystäviään pulaan ja hän puolustaa heikompiaan. Siksi Gin on ehdoton suosikkini kaikista mahdollisista Ginga sarjoista. Hän on onnistunein Takahashin hahmo. Tällaista hahmoa minulle ei ole tullut kertaakaan vastaan.

KUROJAKI: Suosikkipahikseni ja voi että miten ihana pahis onkin! Lapsena en Kurojakista niin välittänyt, mutta nyt kun olen asiaa alkanut enemmän ajattelemaan, niin hän todella on sellainen hahmo, josta pidän ihan vietävästi - tiedä sitten miksi. Ulkonäöltään Kurojaki on hyvinkin minuun iskevä, eikä nykyään varmaan kukaan ihmettele, mikä hänessä niin kiehtoo minua: Sirppi, musta turkki ja irokeesi. Mitä vielä puuttuu? *Ja sydämiä leijuu* Tosin anime-Kurojakista pidän huomattavasti enemmän kuin manga-Kurojakista.Mangassa Kurojaki on varsinainen nynny. Hän jopa pakenee taistelua, toisin kuin animessa. Muutenkin hän vaikuttaa mangassa lähinnä sellaiselta öykkäriltä kuin uskottavalta pahisjohtajalta.. Mutta silti omnomnom<3



BEN: Benin hienouden olen tajunnut vasta jokunen aika sitten. Ulkonäöllisesti se ei ole suosikkini, mutta sen luonne on uskomaton. Ben on hyvin voimakas, karismaattinen ja viisas johtaja. Hän on uskollinen tehtävälleen ja pomolleen Rikille. Uskon, että ilman Beniä Hopeanuolikaan ei olisi koskaan kasvanut niin hyväksi johtajaksi kuin nyt on. Ben on muutenkin hyvin oleellinen hahmo Gingassa ja on harmi, että hänen esiintymisensä jää GDW:ssä vähemmälle.




AKATORA: Suosikkini tiikeriveljeksistä. En oikein tiedä miksi hän on niin siisti hahmo, mutta minusta hän on vieljeksistä paras. Varmaan ulkonäkö vaikuttaa asiaan, mutta hän ei ole samanlainen päällepäsmäri kuin esimerkiksi Kurotora tai niin mitäänsanomaton kuin Chutora. Akatora on veljeksistä ehkä viisain ja tavallaan heidän "pomonsa". Pidän Akatorasta, mutta vielä täytyy kyllä pohdiskella, että miksi.


BENIZAKURA: Hänestäkin on tullut vähän aika sitten yksi suosikeistani. Rodusta en niinkään pidä, mutta hän on hyvin kokenut taistelukoira konkari. Tykkään Benizakuran menneisyydestä. Siitä, kun se niin palavasti halusi otella Tsunaarashia vastaan. Myös Benizakuran kuolema on hyvin koskettava kohtaus ja Shin Gaiden 2 avaa hieman hänen lapsuuttaan - siinä tämä maailman vahvimmaksi koiraksi tunnustettu uros on mitä viehättävin pentu!



FUUGA: No joo. Piti nyt sitten susiosan kunniaksi pistää tähän vielä suosikkisuteni. Minä en niin susiosasta välitä(vaikka onkin ihan jees luettavaa), mutta Fuuga on ihan kiva hahmo. Se on taitava ja tosi harmi, että sen osa jää mangassa niin pieneksi loppujen lopuksi. Hän muistuttaa hyvin paljon Retsugaa, mutta eroaa luonteellisesti tästä. Olisi ollut siistiä, jos Fuugan ja Rikin kohtaaminen olisi näytetty mangassa.

HUOM! Kuvat ovat Gingaboardilta. Kuvia on saanut ottaa yleiseen käyttöön, joten luvatta en ole näitä ottanut!

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Sound of Ginga

Olen aina diggaillut Ginga musiikista - erityisesti Hopeanuolen. Jo pienestä pitäen olen pitänyt Hopeanuoli animen soundtrackista ja vielä tänäkin päivänä popitan tuota soundtrackia Youtubesta. Weed animen soundtrack ei sen sijaan minuun niin paljoa iske, lukuunottamatta muutamaa hyvää biisiä.

Ero noiden kahden animen musiikeilla on suuri. Vaikka GNG ja GDW musiikit ovat molemmat hieman rocktyylisiä, niin Weed animessa se korostuu enemmän. Tietysti tekniikka on Weed animessa paljon kehittyneempää kuin Hopeanuolessa(vaikkei kyllä piirrosjälkeä katsoen niin uskoisi), mutta minusta musiikki ei ole yhtä iskevää kuin Hopeanuolessa. Weedin musiikki on minusta melkolailla sitä perus animemusiikkia, kun taas Hopeanuolessa on niin paljon nostalgiaa ja tunnetta. Laulettujen kappaleiden sanoitukset ovat mieltä kohottavia ja ne todella tekevät hyvän mielen.

Lempibiisejäni Hopeanuoli soundtrackilta on mm.

Shouri No Uta. Suomidubissa tämä kappale esiintyy instrumentaalisena kohdassa, jossa koirat juoksevat Kofuun etsimään tiikeriveljeksiä. Japaniversiossa tämä esiintyy laulettuna koko animen lopussa. Aivan mieletön biisi. Tästä en ole suomennosta nähnyt missään, mutta biisi on tosi piristävä. Minulta löytyy tämä biisi mp3 soittimeltani. Tosi hyvä biisi kuunnella silloin, kun on surullinen.

Gathered Strike. Mieletön instrumentaalinen kappale. Soi mm. kohdassa ennen legendaarista laivakohtausta. Koirat ovat juuri saaneet mukaansa Akamen ja Wilsonin. Tämä biisi tuo aina mieleeni juoksevan Hopeanuolen.

Karvat pystyyn nostattava Final Battle. Rakastan tätä biisiä ihan mielettömästi. Koko animen paras instrumentaalinen kappale ja tätä kuunnellessa tulee kyllä raiskattua repeat nappulaa :D

Noiden lisäksi tykkään ihan mielettömästi myös näistä: Hoero Gin, Fire, Run & Fight Gin sekä tietysti alkutunnari.. Jne.

Sitten Weed soundtrack. Tästä ei niin paljoa suosikkeja löydykään, mutta tässä olisi lempparit:
Wow. Spirit of Succees.Eka biisisuosikkini koko animesta. Olin ihan yllättynyt, että pidin tästä, koska introbiisistä en pidä yhtään Weedissä. Tosi tunnelmallinen biisi. Tätä melkein voisi kuunnella jonkin korkean vuoren päällä katsellessaan maisemia.

Toinen ehdoton suosikkini. Crisis of life and death. Ihan mieletön. Tästä tosin en pitänyt aluksi juuri yhtään, mutta nyt se on kohonnut lemppariksi asti.

Siinäpä olivat minun suosikkini. Kertokaa omista suosikeistanne, miksi tykkäätte ja mitä mieltä olette kummankin animen soundtrackeista :)! Kirjoittelemisiin!

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Pachinko mainoslehti saapui viimein!

Jees. Se siis todella saapui jo perjantaina, mutten saanut videota poikaystäväni ollessa luonani. Joten tässäpä sitä nyt sitten olisi! Antulle kiitokset uudesta yläkuvakkeesta(hän muuten oli tehnyt edellisenkin). Itse olen niin uuno Paintien sun muiden ohjelmien kanssa, että parempi antaa muiden tehdä likainen työ :'D

Mutta tässäpä sitä vireoota nyt sitten!

En tajua mitä tämä blogi säätää. Se ei antanut liittää tuota videota kunnolla, joten siksi laitan linkkinä -.-' Yritän myöhemmin muokata asiallisemman näköiseksi.

EDIT: Sain muokattua videon näkyviin. Jeejee. Nyt ei tarvitse mitään linkkejä painella x) Näytän karsealta, mut ei voi mitään.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Kuinka tutustuit Gingaan?

Kuinka minä, Satanica, tutustuin Gingaan? Mitä se minulle merkitsee ja mistä kaikki alkoi?

Noh. Hopeanuolta olen diggaillut jo 2-vuotiaasta saakka vanhempieni mukaan. Tuolloin ei vielä ollut mitään DVD soittimia, joten katselin aina mummolassa ollessani videoita - etenkin Hopeanuolta. Enoni omisti leikatut videot 3 ja 4 ja niitä minä sitten katselin aivan innoissani. Katsoin noita kahta videota niin monta kertaa, että opin lopulta suomidubin kokonaan ulkoa(siis ainoastaan tuosta 3 ja 4 videoista, koska enollani ei ollut 1 ja 2:sta). Usein minut yllätettiin leikkimästä Hopeanuolta yksikseni samalla, kun videoita katselin. Toisinaan suutuin ihan vietävästi, jos minun ei annettu jostain syystä katsoa Hopeanuolta. Lopulta enoni huomasi, kuinka tärkeä Hopeanuoli oli minulle ja niinpä hän lahjoitti nuo videot minulle ja kertoi, että kannattaa ostaa 1 ja 2 videotkin - ja niinhän minä tein. 

Vasta 6-luokalla sain tietää siitä, että Hopeanuolella on poika - Weed. Siitä kertoi eräs kaverini, enkä oikein silloin uskonut häntä, koska hän ei niin suuri Hopeanuoli fani ollut kuin minä. Niinpä menin tietokoneelle ja aivan huvikseni kirjoitin epäuskoisena tuohon osoitejuttuun, että "www.hopeanuoli.com" ja jumaliste. Sellainen sivu oikeasti oli olemassa! Olin ihan ällikällä lyöty. Niinpä menin enter painikkeesta sisään ja huomasin, että tottahan se kaverini sekoilu Weedistä oli ollut. Tällöin Weedistä oli ilmestynyt vain manga ja silloin pidettiin todella epätodennäköisenä sitä, että Weedistäkin tehtäisiin joskus anime. Innostuin Weedistä todella paljon ja tein jopa nettisivutkin perustuen Gingaan. Samoihin aikoihin ilmestyi leikkaamaton Hopeanuoli, jonka ostin vasta monta vuotta myöhemmin. Kun kyseinen boksi tuli myyntiin, se maksoi 100e. Nykyään boksi maksaa päälle 40e, joten kannatti odottaa pari vuotta. 

Jossakin vaiheessa kiinnostus Gingaan lopahti. Tiesin sarjasta todella paljon, eikä se koskaan menettänyt paikkaansa sydämessäni, mutta niinä aikoina kuvioihin tuli monta uutta mielenkiintoista asiaa: Oma pukeutumistyylini muuttui ja kiinnostuin enemmän bändeistä ja musiikista. Kuitenkin aina nostalgian vuoksi katselin Hopeanuoli videoitani ja DVD:tä, mutta paljon harvemmin kuin ennen. Eräänä päivänä, pari vuotta sitten, ajattelin ihan tekemisen puutteen vuoksi käydä pitkästä aikaa hopeanuoli.comissa. Siellä oli mainintaa Orionista ja ällistyin siitä, että asiasta en ollut tiennyt. Olin aivan pihalla siitä, mitä Weed mangassa tapahtui ja ylipäätään aivan pihalla koko Orionista. Mutta tieto Orionista herätti Ginga faniuteni aivan uuteen uskoon. Liityin Kaksoissolafoorumiin aktiiviseksi jäseneksi, aloin keräämään uutta tietoa Gingapediasta ja muutenkin aloin taas selailla eri nettisivuja. Tällöin sain tietää monista erilaisista oheistuotteista, joista en koskaan ollut kuullutkaan. Pehmolelut tiesin, mutta figuurit sun muut hienot jutut olivat aivan uutta minulle. 

Aloin siis kerätä Ginga krääsää ja seuraamaan Orionia ja Weediä paremmin. Lisäksi keräsin Hopeanuoli mangat(suomennetut), joita en ollut vielä hankkinut, vaikka tiesinkin niiden ilmestymisestä. Nyt kun kokoelmaani katson, en kadu hetkeäkään yhtäkään ostostani. Ginga faniuteni on herännyt totaalisesti uuteen uskoon ja olen tajunnut, että tämä on sellainen asia, joka merkitsee minulle todella paljon elämässä. Hopeanuoli on kulkenut elämäni alusta aina tähän päivään saakka, enkä enää koskaan anna sen kadota pois sydämestäni - vaikkei se hiljaisempinakaan aikoina ollut kadonnut mihinkään. Ginga on opettanut minulle niin paljon erilaisista asioista, että se on ikään kuin osittain kasvattanut minut. En tiedä, olisinko näin kiltti kuin olen, ellei Ginga olisi opettanut minulle sitä. 

Ginga on merkinnyt elämässäni niin paljon, että kesäkuun 8. päivä olen menossa ottamaan Hopeanuoli tatuointia. En vielä kerro, millainen kuva on kyseessä, mutta laitan siitä kuvaa heti, kun olen tatuoinnin saanut. Täytyyhän näin merkittävä asia tallettaa myös ihoon - tatuointeja kun rakastan. 

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Yamato, valkoinen soturi!

Tänään minulle saapui pieni lahjuspaketti ystäväiseltäni Antulta. Se sisälsi häneltä ostamani Kurotora figuurin sekä  Antulta lahjana saadut pienet figuurit Benistä ja Mossista. Lisäksi yllärinä sain Shiroi Senshi Yamaton ykkösjulkaisun mangan nro 4.

Ensiksi yhteiskuvaa koko 1.sarjan GNG figuureista, jotka omistan(en omista koko sarjaa!)
Ei mikään maan paras kuva, mutta kelpaa. Siinä näkyy vähän osaa kokoelmastani, mutta tosiaan. Omistan GNG figujen ykkössarjasta(pienistä) tällä hetkellä: Ginin, Kurotoran, Mossin, Benin, Sniperin ja Crossin. Joku Akakabuto ja Musashi olisi kans kiva lisä tuohon. Miksei myös Riki ja Johnkin, mutta taitavat olla turhan kalliita. En ajatellut koko sarjaa kerätä, vain ne hahmot, joista pidän.

Sitten kuvaa Yamato mangasta: HUOM! Alla spoilereita liittyen 4.osaan!
Selailin tuon mangan äskettäin pikaisesti läpi. Huomasin kyllä heti, että manga oli aika kulunut - sivut olivat kellastuneet ja muutenkin manga on jotenkin tunkkaisen oloinen.. Mutta ei se mitään, tykkään silti tosi paljon.
Huomasin myös, että Takahashin piirrostyyli on Yamatossa jotenkin kummallinen. Mielestäni piirrostyyli ei ole niin hyvä kuin Hopeanuolessa. Tässä tyyli on kyllä tunnistettavissa, mutta aika huvittavalla tyylillä tuo Takahashi on piirtänyt koiria aikoinaan. Yamato näyttää esimerkiksi parissa kuvassa tosi kissamaiselta ja nuo tosa koirat(vai mitä ovatkaan) näyttävät kengurumaisilta ja muutenkin aika huvittavilta. Ihmiset tosin on piirretty aika samalla tavalla kuin Hopeanuolessakin. Mangan juonestahan en tietystikään ymmärtänyt sanaakaan, koska en ymmärrä japania, mutta kuvalukemalla tajusin ainakin sen, että Yamato ja hänen isänsä(?) taistelivat jossakin kentällä paria koiraa vastaan. Manga päättyy jotenkin kummallisesti: Joku mies heittää Yamaton isän rintaan keihään/tikarin/tjs terävän jutun, mutta koira ei vuoda verta eikä mitään. Syytä en tähän tiedä, mutta selviäisi varmaan, jos tajuaisi japania. Mutta miten kävi Yamaton isän, sitä en tiedä. Kertokaa ja spoilatkaa, jos tiedätte(en pelkää spoilereita :)! Joten antaa palaa vain).

Tässä lähiaikoina kokoelmaani pitäisi vielä ilmestyä Pachinko lehtinen ja siitä tulee kuvaa/videota(en ole päättänyt kumpaa - ehdotelkaa toki) jahka sen saan. Mutta tässäpä olisi vielä kokonaiskuvaa kokoelmastani tällä hetkellä:
- Satanica

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Kuka on tosifani?

Tätä asiaa on käsitelty kyllä jo Kaksoissolassa, mutta halusin tuoda oman mielipiteeni tännekin saakka.

Niin.. Kuka se tosifani sitten on? Onko se se, jolla on kaikista eniten rahaa ostaa kaikkea ihanaa Ginga krääsää vai se joka ei omista kuin mangat ja Hopeanuolen leikkaamattoman DVD:n, mutta puhuu Gingasta todella usein? Tarvitseeko tosifanin olla liittyneenä Hopeanuoli yhdistykseen tai olla aiheeseen liittyvällä keskusteluboardilla?

Tämä on hyvin kiistelty ja toisinaan hyvin ristiriitainenkin asia. Stereotypisesti ajateltuna tosifaniksi kutsutaan sitä, jolla on suuri kokoelma erilaista krääsää, hän tietää Gingasta todella paljon ja on aktiivisesti mukana erilaisissa tapahtumissa, joissa Ginga on esillä. Mutta miksei tosifaniksi voida kutsua myös sellaista, joka omistaa ainoastaan jeesuksen vanhat videot? Itse voin tässä vaiheessa myöntää, että kun sain kuulla, että Hopeanuoli mangaa aletaan julkaisemaan, niin olin heti sitä mieltä, että minä en aio ostaa yhtäkään mangaa, sillä minulle riitti varsin hyvin pelkkä leikkaamaton DVD, leikatut videot 1-4 ja ne pari hassua englannin kielistä Weediä ja Riki manga, jotka olin monta vuotta sitten ostanut - ja silti pidin itseäni hyvin suurena Ginga fanina. Siinä vaiheessa en edes tiennyt mitään Orionista tai siitä, mitä Weedissä tapahtui sillä hetkellä tai että Kaksoissolafoorumi oli olemassa.

Miksi sitten nyt minulla on innostusta kerätä kaikenlaista krääsää? No, sitä minä en itsekään osaa sanoa, mutta uskoisin, että syynä tähän oli tieto Orion mangasta. Eräänä kauniina päivänä netissä kävin ihan piruuttani Hopeanuoli.comissa ja sitä kautta sain tietää Orionista. Jonkinlainen innostus kolahti sisimmässäni ja innostuin Gingasta aivan uudenlaisella tavalla. Liityin Kaksoissolafoorumiin ja sitä kautta löysin Urumin, josta Antun kanssa ostettiin ensimmäiset Weed figuurimme. Siitä se krääsän kerääminen sitten alkoi. Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että kaikkea Ginga krääsää en aio kokoelmaani hankkia. Ainoastaan ne, mitkä todella haluan ja mistä olen kiinnostunut. Esimerkiksi magneetit ja tarrat minua eivät niinkään kiinnosta. Figuurit, lasinaluset, termosmuki, pehmolelut ja erikoismangat kiehtovat todella paljon. Weed figuureistakin omistan ainoastaan ne, joista todella pidän ja samoin on GNG figuurienkin laita. Silti kutsun itseäni tosifaniksi, vaikkei minulla ole innostusta kerätä joka ikistä asiaa, joka vastaan tulee. En aio käyttää koko omaisuuttani vain ja ainoastaan Gingaan, koska tämän ikäisenä(19) tulisi jo ajatella sitä, mihin sitä rahaa käyttää. Tietenkin Ginga merkitsee minulle enemmän kuin elämä, mutta silti tällaisessa asiassa on ajateltava järjellä.. Ja silti olen tosifani.

Tosifani on se, joka kutsuu ja myöntää itselleen olevan hulluna Gingaan tai vaikkapa pelkästään Hopeanuoleen. Ei tarvitse välttämättä tykätä Weedistä tai Orionista yhtään - se ei tee sinusta yhtään sen huonompaa fania. Tietenkin ne, joilla sitä rahaa on, keräävät kaikkea mahdollista krääsää - koska he pitävät siitä ja pitävät sitä heille tärkeänä. Kenenkään ei tarvitse siis olla huolissaan siitä, miten suureksi faniksi hänet luokitellaan. Toki suuret kokoelmat ja jatkuva tiedon kerääminen ovat oma luokkansa, mutta loppupeleissä kukaan ei voi sanoa, että joku on vain 40% fani ja joku toinen taas 110% fani.

Ollaksesi se tosifani, sinun ei tarvitse esitellä kokoelmaansa ympäri maailmaa jos et niin tahdo. Kaikki eivät sitä tee. Kaikki suuret fanit eivät ole edes keskustelufoorumeilla keskustelemassa asioista kanssamme, vaan he saavat tietonsa muualta tai sitten heitä ei vain kiinnosta jatkuva tiedon kerääminen. Ei tarvitse olla mikään Gingapedia ollakseen tosifani. Jos haluat sanoa itseäsi tosifaniksi, niin silloin myös olet se - omistitpahan sitten ainoastaan ne jumalattoman vanhat videot tai kaikenlaista krääsää. Faniutta ei mitata tavaralla, rahalla, yli-innokkuudella tai millään muullakaan.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Birth of the blog

Olet saapunut Tähdenlento blogin infosivulle. Täältä voit lukea blogiin liittyvän kaiken oleellisen tiedon liittyen yhteydenottoon, tekijänoikeuksiin ja muuhun nippelitietoon blogiin liittyen. Mikäli haluat lukea tietoa ylläpitäjästä, ole hyvä ja valitse oikeassa laidassa olevasta linkkipalkista "Tietoa ylläpitäjästä" osio.

Tähdenlento blogi keskittyy Yoshihiro Takahashin luomiin Ginga-saagoihin, tunnetummin siis Hopeanuoleen ja sen jatko-osiin Ginga Densetsu Weediin ja Orioniin. Blogia ylläpitää mm. Kaksoissolan foorumilta tuttu Satanica, joka on ollut vannoutunut Hopeanuoli-fani 2-vuotiaasta saakka ja pyörinyt ns. gingapiireissä jo useamman vuoden ajan enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Hopeanuoliaiheisen blogin kirjoittaminen lähti hyvän ystävän inspiroimana sekä tietysti halusta kertoa ja kirjoittaa omia näkemyksiään aiheeseen liittyen.

Toivotan kaikki tervetulleeksi lukemaan ajatuksiani tästä mahtavasta sarjasta! Mikäli blogi on mieleesi, käy tykkäämässä sen Facebook sivuista ja kirjoita terveisesi vieraskirjaan!

Satanica

TEKIJÄNOIKEUKSISTA JA TIETOA BLOGISTA, MIKÄ ON HYVÄ TIETÄÄ:

- Blogilla ei ole ikärajaa, mutta tekstien sisällöksi arvioin karkeasti K7 johtuen siitä, että blogissa olevat aiheet saattavat käsitellä hurjempiakin juttuja toisinaan. Osassa blogin teksteissä voi olla myös kirosanoja, joten blogia luetaan omalla varauksella ja vastuulla!

- Kaikki kuvat GNG, GDW ja GDW:O animeista ja mangoista on otettu Gingasite.netin foorumin Free Image Gallerystä, jossa kuvien ottaminen käyttöön on luvallista! Muut kuvat ovat blogin pitäjän itse ottamia, ellei toisin mainita. Osa kuvista on peräisin Google haulla. Kuvia, joita en itse ole skannannut tai valokuvannut, en myöskään väitä omikseni, joten jos löydät blogista itse ottamasi kuvan, jota et halua muiden käyttävän luvatta, mainitse asiasta, niin poistan kuvan blogistani.

- Koska blogissani on niin paljon kuvia, en mitenkään voi muistaa mainita jokaisen kuvan alkuperää. Näin ollen annan luvan käyttää myös itse ottamiani kuvia, sillä ehdolla, ettei niitä väitetä omiksi. Itse ottamani kuvat ovat yleensä arvosteluissa ja oheistuotteisiin liittyvissä postauksissa.

- Oikeudet anime- ja mangakuviin omistaa kummankin animen piirtäjät ja kehittäjät sekä tietysti sarjan pääpiru Yoshihiro Takahashi.

- Tähdenlento -blogi ja sen yhteistyökumppanit eivät tee rahallista voittoa teksteillään tai kuvillaan.

- Jokainen blogissa kirjoitettu mielipide on kirjoittajansa täysin oma.

- Mikäli blogi järjestää arvonnan, giveawayn tai vastaavan kilpailun, voittajien henkilötietoja (eli kotiosoitetta ja nimeä) ei käytetä muuhun kuin palkintojen lähettämiseen. Tämän vuoksi toivoisin, että jokainen alaikäinen, joka kyseisiin kilpailuihin tahtoo osallistua, pyytäisi luvan ensin vanhemmiltaan. Mikäli alaikäisen vanhempi haluaa asiasta keskustella blogin pitäjän kanssa, siihen on mahdollisuus.

- Blogiin voi kommentoida kuka tahansa, myös anonyymit käyttäjät ja ne, jotka eivät bloggeritunnuksia omista.

OTA YHTEYTTÄ:

Mikäli haluat olla yhteydessä blogin ylläpitäjään henkilökohtaisesti jotakin äärimmäisen tärkeää asiaa koskien, ota yhteyttä alla olevaan sähköpostiin.

tahdenlentoblogi@gmail.com