sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Haastattelussa: PurePlastic

Minulla on ilo ja kunnia tarjota teille, hyvät ginga-fanit, kerrankin jotain spesiaalia! Blogini on käsitellyt viime aikoina ehkä liikaakin pelkkiä arvosteluja uusimmista suomijulkaisuista, mutta tällä kertaa päästään paneutumaan johonkin mielenkiintoisempaan ja fanikuntaakin mullistavaan asiaan, nimittäin uuteen ginga-oheistuotevalmistajaan, PurePlasticiin.

PurePlastic on suomalainen yritys ja sillä on kaikki lisenssit ja valmistusluvat tuotteisiin. Voidaan siis puhua virallisesta oheistuotevalmistajasta. Tämän tekstin julkaisun aikaan PurePlasticin tuotevalikoimaan kuuluu tällä hetkellä toistaiseksi vain julisteita ja pehmoleluja, mutta oletettavasti lisää on tulossa ja sitä odotamme innolla!

Ilmeisesti minussa on vielä hiven keräilijäfania jäljellä, sillä kuullessani uudesta oheistuotevalmistajasta, päätin, että aion suurentaa kokoelmaani vielä muutamalla tuotteella kunhan ne ovat kohtuuhintaisia. Olin aluksi hyvin skeptinen tuotteiden hintaluokasta ja oikeastaan olin jo melko varmakin siitä, että tuotteet tulisivat olemaan samanhintaisia kuin kaikki muukin hopeanuolikrääsä - eli aivan sairaan kalliita. Toisin kuitenkin kävi, sillä pehmoleluilla on hintaa vaivaiset 35,90e, mikä on vamaan nykypäivänä hyvin tavanomainen hinta pehmolelulle. TopSangyon pehmoihin verrattuna PurePlasticin pehmot ovat suorastaan ilmaisia, sillä TopSangyon pehmoista saa pulittaa parhaimmillaan satoja ellei jopa tuhansia euroja. Tavallaan PurePlastic toteuttaa monen gingafanin haaveet omistaa oma suosikkihahmonsa pehmoversiona, kun hintakin on kohdallaan. Kuten Kung Fu Pandasta tuttu hanhi-isäkin toteaisi: "Poikani pelasti Kiinan, pelasta sinäkin taloutesi".. ja osta PurePlasticin pehmoja!

PurePlastic ja sen toiminnasta löytyy toistaiseksi melko vähän tietoa ja koska itse pidän taustatarinoista, päätin ottaa yhteyttä PurePlasticiin ja pyytää haastattelua blogiini. Ja tässä se nyt on! Toivottavasti haastatteluni tuo lisäinfoa tiedonjanoisille. Haluan vielä kiittää suuresti Helena Lipposta, joka vastasi kysymyksiin.

HAASTATTELU:

1. Mistä PurePlastic sai kimmoikkeen aloittaa toimintansa? Milloin ja missä se perustettiin ja kenen/keiden toimesta? Montako tahoa yrityksessä pyörii?
PurePlastic on pyörinyt ajatuksissani melkein kahdeksan vuotta. Jo aivan alkuaikoina, kun Ginga-oheistuotteet olivat vielä melko edullisia, haaveilin siitä, että tarjolla olisi isompia ja näyttävämpiä tuotteita.
Varsinainen nimi ja perustaminen tapahtui parisen vuotta sitten Traconin jälkimainingeissa. Juttelin oheistuoteideasta työkavereideni kanssa ja kehittelimme siinä PurePlastic-nimen. Tätä ennen toimintaa oli toki ollut jo useita vuosia. Virallisesti paperille PurePlastic rekisteröitiin vasta puolisen vuotta sitten.
Tiimi on loppupeleissä melkoisen pieni ja porukka vaihtuu. Käytännössä minä (pääpiru), Japanin puolen neuvottelija, tuotteiden suunnittelu (1-4 henkeä) ja sitten hyvin tuntemiani faneja, joilta olen kysynyt mielipiteitä, kun tuotteisiin alettiin lopulta saada jotain fyysistäkin muotoa.

2. Millainen prosessi oli saada Japanista luvat uusien gingaoheistuotteiden valmistamiseen?

Kauhea. =D
Kirjeenvaihto alkoi elokuussa 2012 ja luvat saatiin tässä äskettäin. Projektiin meni siis reilut kolme vuotta neuvotteluaikaa. Tämän lisäksi minulla meni noin puolitoista vuotta löytää oikeat oikeuksien omistajat.

3. Millä tavalla PurePlastic eroaa muista gingaoheistuote valmistajista?

PurePlastic on ensimmäinen ei-japanilainen yritys, joka valmistaa tuotteita. Neuvotteluiden aikana sain myös sellaisen kuvan, että monet aiemmat yritykset (TopSangyo, Akatsuki Industrial) olivat tiukasti sidoksissa kustantajaan. Huomattava osa oheistuotteista oli myös kustantamon itsensä valmistamia.

4. Ovatko tuotteet ns. eettisiä?

Niiden eettisyys on varmistettu niin pitkälle kuin vain mahdollista.
Pehmojen valmistusmaaksi valittiin Kiina, koska Kiinalla on nykyään melko hyvät lait suojaamaan työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöasioita. Vertailun vuoksi Bangladesh ja Intia olisivat paljon halvempia, mutta niissä kummatkin asiat ovat täysin retuperällä. Kiinallakin on toki ongelmansa valvonnassa, mutta se kehittyy parempaan suuntaan.
En ole vieraillut tehtailla itse, mutta olen saanut kuvia tehtaan työskentelytiloista ja tehtaalle on tehty pistotarkistuksia suomalaisen edustajan puolesta eikä siellä ole havaittu epäkohtia. Lisäksi tehtaan työt teetetään vain tehtaalla eikä alihankkijoilla. (Alihankkijoilla teettäminen tarkoittaa käytännössä, että työntekijät vievät töitä kotiin ommeltavaksi.)
WWF on teettänyt samalla yrityksellä joitakin pehmoleluja, mikä kertoo myös firman laadusta.
Mitään virallisia sertifiointeja tai muita pehmoilla ei kuitenkaan ole, koska Kiinassa sertifikaatteja voi tavallisesti ostaa tai pyytää erikseen eikä se vaikuta mitenkään tehtaan varsinaiseen toimintaan. Vain tutustumalla tehtaan toimintaan saa oikeasti tietää asioiden laidan.
Pehmoleluilla on CE-sertifiointi, jonka ansiosta ne soveltuvat leluiksi. Tämä sertifionti on tae tuotteen laadusta eli pehmosta ei irtoa pieniä osia, siinä käytettyä kangasta ei ole käsitelty haitallisilla aineilla ja kaikki pehmot esim. läpivalaistaan erikseen, jotta voidaan varmistaa, ettei niiden sisään ole jäänyt neuloja valmistusvaiheen aikana.
Julisteita valmistava tehdas taas sijaitsee 100 metrin päästä asunnoltani ja heidän toimintaansa olen päässyt tutustumaan yksityiskohtia myöten.

5. TopSangyon WEED -pehmojen hinnat ovat uskomattomia nykypäivänä. Miten PurePlastic saa pidettyä hinnat huomattavasti kohtuullisempina?
TopSangyon hinnat olivat alunperin inhimillisiä, mutta sitten tuotteiden valmistus lakkasi ja hinnat nousivat. Monilla muilla tuotteilla ongelmana taas on se, että ne täytyy tilata Suomeen välikäsien kautta, mikä voi helposti jopa kolminkertaistaa tuotteen hinnan. Monista Japanissa myytävistä tuotteista valmistetaan myös todella pieniä eriä, jolloin niistä tulee melkeinpä heti ilmestyessään keräilyharvinaisuuksia. Toisaalta taas esim. iinu-kännykkäkuorissa takana on myös valmistajafirman brändi, joka nostaa hintaa.

PurePlastic valmistaa isoja eriä, minkä ansiosta myös hinnat pysyvät matalina. Tuotteille ei myöskään (vielä) ole tullut keräilystatusta, koska niitä saa ostettua uusina. Isot erät ovat toisaalta suhteellisia: vaikka Weed-pehmoja on valmistettu nelinumeroinen erä, Hougenista ja Meristä puhutaan useista sadoista kappaleista ja erät ovat minun näkökulmastani VALTAVIA, on esim. Hougen-pehmojen valmistusmäärä pienempi kuin TopSangyon arpajaispalkintopehmojen.

6. Pehmolelut tuntuvat olevan ainakin tällä hetkellä yrityksen ehdoton vetonaula. Tullaanko jatkossa näkemään jotain muuta yhtä hienoa ja jännää tai kenties jotain  sellaista, mitä muilta valmistajilta ei tähän mennessä ole nähty? (Mikäli et voi vastata tähän suoraan, myös "en kommentoi" tai "kyllä/ei" riittää.)

Toivon, että uusia tuotteita tultaisiin näkemään. Minulla on kaikenlaisia suunnitelmia, haaveita ja eeppisiä ideoita uusia tuotteita koskien, minkä lisäksi tahtoisin erityisesti laajentaa pehmovalikoimaa myös vanhoihin GNG-hahmoihin. Koko homma nojaa yhteen kysymykseen: myyvätkö tuotteet riittävän hyvin? Ensimmäinen katsaus myyntiin tehdään pari-kolme viikkoa pehmojen ilmestymisen jälkeen, toinen con-kauden loputtua Traconissa ja kolmas joulun jälkeen. Näiden katsausten jälkeen ryhdytään sitten miettimään tulevaisuutta. (Odotusaika on myös sen vuoksi, että tässä välissä monet ovat ehtineet jo hankkia tuotteet ja saada ne itselleen ihailtavaksi, jolloin tuotteista saadaan palautettakin. Etenkin pehmojen kanssa tahdon saada palautetta pehmoja ostaneilta ennen seuraavan erän tekoa.)

7. PurePlastic oli iso jymy-yllätys faneille. Miltä tuntui pitää tätä asiaa salassa niinkin pitkään?

Kauhealta. =D Näiden neljän vuoden aikana olen käynyt seuraavan keskustelun läpi ainakin 20 eri henkilön kanssa:
"Tiedätkö mitä sinun kannattaisi tehdä? Yrittää hankkia oikeudet Ginga-tuotteiden valmistukseen! Niin monet tahtovat tästä tavaraa ja vain muutamilla on varaa ostaa niitä 200 euron pehmoja. Kannattaisi kysyä oikeuksia!"
Ja sitten minä hymyilin tosi väkinäisesti ja sanoin, että idea oli tosi hieno.
Tästähän olisi tahtonut kertoa eteenpäin heti, kun oli mahdollista, mutta ajatelkaa sitä pettymystä, jos olisin ilmoittanut asiasta jouluna 2012 (jolloin Takahashi ilmoitti, että oheistuotteiden valmistus kävisi hänelle). Ja sitten mitään ei olisi tapahtunut moneen, moneen vuoteen.

8. Pääsetkö itse suunnittelemaan oheistuotteet alusta loppuun saakka vai tekeekö joku muu sen puolestasi tai kanssasi?

Sekä että. Minulla on käytännössä katsoen täysi valta päättää siitä, mitä tuotteita tehdään, mistä hahmoista ja millä kuvilla. Tosin täysi esto-oikeus löytyy Takahashilta ja kustantamon muilta edustajilta eli jos jokin ei heitä miellytä, voivat he hylätä idean. En tosin ole keksinyt, minkä idean he voisivat kieltää. Halityynyt?
Pehmojen puolella alkuperäiset mallit on piirtänyt Polecat, mikä auttoi paljon pehmojen valmistuksessa. Jos tuotevalikoimaa ryhdytään tulevaisuudessa laajentamaan, tulen todennäköisesti tarvitsemaan useampia ihmisiä auttamaan tuotteiden suunnittelussa.




PurePlasticin jälleenmyyjiä ovat tällä hetkellä Urumi sekä Ginga.fi. Pehmoleluja voi tällä hetkellä tilata ennakkoon ja niiden ilmestymisajankohta on kesän lopussa (heinä-elokuu). Itse olen tilannut pehmoja pari kappaletta, joten tulevaisuudelle on luvassa tuotearvostelua pitkästä aikaa! 

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Arvostelussa: GDW osa 56 - Sotamestarin veri

Tämä osa oli aika puuduttavaa lukea, sillä tarinassa aletaan olla taas kerran siinä vaiheessa, kun Takahashin ideat alkavat loppua kesken ja homma vain venyy ja venyy. Koirat taistelevat karhua vastaan, joka vaikuttaa jälleen kerran voittamattomalta. En valita, sillä saaga on ollut sotakoirien jälkeen mielenkiintoisin.

En kuitenkaan tätä osaa ajatellut teille vain haukkua yksitoikkoiseksi, sillä tässä oli muutamia ajatuksia herättäviä kohtauksia, joista ensimmäinen on ehdottomasti kohtaus, jossa Koyuki heittäytyy marttyyriksi GB:n ja Sasuken edessä. Aiheesta oli keskustelua jo Facebookin Hopeanuoli -ryhmässä, mutta täytyy näin julkisesti blogissakin marista, että en voi sietää Koyukia enää. Hän on tällaisissa tilanteissa vain tiellä ja vaikuttaa todella uusavuttomalta, jos ei edes kykene pentujaan suojelemaan (näin siis omien sanojensa mukaan sivulla 19). Pysykööt eukko minun puolestani taisteluista kokonaan poissa tai itse asiassa poistukoot koko sarjasta minun puolestani ellei sitten tulevissa osissa tee jonkinsortin ryhtiliikettä. Jollain tapaa uskomatonta, että Weed on kiinnostunut tuollaisesta surkimuksesta ja aikaansaamattomuudesta. Olisin odottanut Weedin rinnalle hieman rohkeampaa narttua. Kaiken kukkuraksi kyseisessä kohtauksessa Koyuki oli todella ajattelematon, sillä se vain syöksyi hybridiä muka syöttinä. Jos Kagetora ei olisi tullut väliin, olisi Koyuki kuollut täysin turhaan. Raivostuttava tyyppi, kerta kaikkiaan! Vetää melkein vertoja Reikalle.


Benin kuolema oli kyllä yksi tämän osan hienoimpia kohtauksia. Lapsena en kyseisestä hahmosta piitannut juuri lainkaan, mutta näin aikuisena olen oppinut sitä rakastamaan. Ben oli jämäkkä johtaja, mutta silti se oli rauhallinen. Crossin puhe sai kyllä tipan linssiin ja erityisesti Ginin surua oli kamalaa katsoa. Niin paljon se välitti Benistä. Koirasta, jonka mukaan se joskus aikanaan lähti sotureiden hakumatkalle. Ainut miinus tälle kohtaukselle oli ehdottomasti sen random ilmaantuminen. Olin odottanut Benin kuolevan jotenkin paljon erityisemmällä tavalla. En toivonut sen saavan loppuaan taistelussa, vaan enemmänkin olisin toivonut sen pitävän jonkun hienon puheen Ginille ennen kuolemaansa. Se jos mikä olisi saanut itkun partaalle.

Tästä osasta ei oikeastaan muuta sanottavaa ole. Paljon taistelua, taistelua ja vielä kerran taistelua, joka ei tunnu etenevän juuri mihinkään. Joen Neck The Killing epäonnistui ja ylipäätään koirien iskut vaikuttavat turhilta voittamatonta hybridiä vastaan. Noh, eiköhän se viimeinen pisara taas jossain vaiheessa tule. Taistelu kuitenkin jäi mielenkiintoiseen kohtaan, kun hopea salama iskeytyi karhun kimppuun. Ääriviivoista päättelisin Weediä tai Giniä, oletan hahmon kuitenkin olevan Weed. Nähtäväksi jää, kuka lienee tuo salama.